ajatuspajoista

Tausta
kustannuksia selvittäneestä belgialaisesta Itinera-pajasta (2006–)
Bastenier näki vain vähän riippumatonta osallistumista poliittisen
elämän tutkailemiseen mutta sen sijaan suurestikin uusliberaalia
lobbaustyötä. Sosiologin mukaan tällaiset think tankit eivät lisänneet
yhteiskunnallisen keskustelun älyllisyyttä, vaan ne pyrkivät
tarjoamaan itselleen edullisen kehikon päätöksentekijöiden koko
kansaa koskeville ratkaisuille.
Näiden tutkijaveteraanien näkökannat on helppo leimata vanhanaikaisiksi.
Lisäksi voi kysyä, kuinka paljossa ne ovat La revue
nouvellen esimerkillistämän edistyksellis-vapaamielisen katolisuuden
haaran mukaisia ja sellaisina kaiken think tankeihinkin
kohdistuvan kritiikin väärtejä. Ei ihme, jos katolisen yliopiston
sattuu sotkemaan vaikkapa konservatiiviseen yhdysvaltalaiseen
Witherspoon-instituuttiin (2006–), ”yhteen maan arvovaltaisimmista
think tankeista”, joka ”poliittis-filosofisena ajatuspajana puolustaa
ja edistää filosofiassa katolisia opetuksia”. Kuvaileehan ikivanha
akateemisuuden edustaja Université de Louvain itseään kotisivuillaan
viestintäkonsulttiranskaksi: ”Niin oman maailmansa
kuin muodostaakin, UCL suhtautuu avoimesti muuhun maailmaan.
Se on muistamisen ja aloitteellisuuden, kulttuurin juhlistamisen
ja keksimisen, aikaan saamisen ja paremmaksi panemisen
asialla.” Mutta siinä missä Louvainin yliopiston päätoimiala on
tutkimus ja opetus ja La revue nouvellen kriittinen aikalaiskeskustelu,
Witherspoonilla ja muilla ajatusputiikeilla se on vaikuttaminen.
Tätä eroa ei pitäisi julkisuudessa kaikin keinoin sotkea vaan
koko ajan selventää.
Mediatutkimuksen erikoistutkija Katja Valaskivi (s. 1968) Tampereen
yliopistolta näkee n & n -haastattelussa ajatushautomot
osaksi yleistä yhteiskunnallista trendiä. Julkisten järjestelmien
tuottamaa tietoa pidetään tätä nykyä huonompana kuin tietoa,
joka on peräisin yksityisistä yrityksistä.
Valaskivi on kirjoittanut yhdessä Johanna Sumialan (s. 1971)
kanssa artikkelin, jossa he tutkivat Suomessa, Aalto-yliopiston
Otaniemessä yhden start-up-tapahtuman uutisointia ja puhetapoja.
Valaskiven mukaan innovaatiousko on edistysuskon seuraaja.
”Think tankit ovat osa konsulttidemokratian maailmaa. Ne vaikuttavat
puolueettomilta, vaikka ne juuri ovat kiinni rahoituksesta”,
Valaskivi sanoo Kuuselan & Ylösen analyysia mukaillen.
117