ajatuspajoista

Tausta
konsulttifirma Fresh Thinking Committee Partners (2012–), oululainen
IT-konsulttifirma Ajatus Innovations Oy (2013–), imatralainen
koulutus- ja valmennusyhtiö Ajatus Oy (2013–), hyrynsalmelainen
koulutus- ja valmennusyritys Sininen Ajatus (2016–)
sekä pääkaupungin digisuunnittelu- ja konsulttifirma Think Digital
Oy (2012–), konsulttifirma Think Solutions Oy (2014–), ohjelmisto-
ja konsulttifirma Think Bigger Avoin Yhtiö (2007–), tietopalvelu-
ja ohjelmistokonsultointifirma Ajatusjohtaja Tuotannot
Oy, (2014–), konsulttifirma Helsingin Johto ja Ajatus Oy (2010–)
ja viestintäfirma Kirkas Ajatus Oy (2013–). Nämä ovat pitäneet
pintansa, toisin kuin tunnetumpi Ajatus Kirjat Oy (1991–2001),
joka jatkoi fuusion jälkeen vielä osana Gummerusta (2001–2009).
Kirja-ala riutuu, mutta viestintä- ja IT-konsultaatiolle vaikuttaa
riittävän kysyntää.
Suuntaa näyttävät maailmanjätit. Esimerkiksi konsulttikolossi
Ernst & Youngilla on 80-luvulta juontava talousennusteiden tekemiseen
keskittynyt Item Club -niminen ajatuspaja. E&Y perusti
sen lisäksi 2008 Performance-nimisen ajatushautomon, jonka on
määrä edistää yritysten suorituskykyä ja innovatiivisuutta. Asialla
ensimmäisinä olleet ovat jo ehtineet muihin sanastoihin. Yhdysvaltalaisen
toimistotuoteyhtiön Xeroxin (1906–) Kaliforniaan 1970
perustama tutkimuksen ja tuotekehityksen (research & development)
erikoisosasto PARC tunnettiin viimeistään 70-luvun puolitiessä
yleisesti think tankina. Sen vanavedessä japanilainen Canon
(s. 1937) käynnisti 1980 Canon Research Center American ”tietokoneteknologista
perustutkimusta tekeväksi think tankiksi”. Itsenäiseksi
tytäryhtiöksi 2003 muuttunut PARC sanoo nykyään ajatuspajuuden
sijasta olevansa ”läpimurtobisnestä” tekevä R&D-firma.
Moni alahirmu Siemens (1847–) taas loi 2010 Innovation Think
Tankin tuottamaan erilaisten tietotaitojen ja kulttuurienvälisten
koh taamisten voimasta syntyviä monialaisia ja yhteistoiminnallisia
uuden noksia. Konkreettisen ongelmanratkaisun osana painotetaan
kaikkien osallistuvien mielipidettä ja kokemuksia. Keinovalikoimaan
kuuluvat verkottuminen ja innovaatioleirit. Toi nen
saksalaismörssäri, autonvalmistaja Volkswagen (1937–) kutsui
maaliskuussa 2015 itseään kokonaisuudessaan ”innovaatio-thinktankiksi”.
Puoli vuotta myöhemmin kuultiin ensiuutiset siitä, että
sen kekseliäisyydestä ja luovuudesta aimo annos oli ohjautunut
95