ajatuspajoista

Ajatuspajoista innovaatiokumppanuuksiin
todistaa sillä oikeaksi fyysikon puheet lämpimästä suhteestaan
Mozartin musiikkiin. Mutta kahden muun lentävän lauseen kohdalla
Seppälää ei pidättele niiden sisältymättömyys kriittisiin lähteisiin:
ne on ilmeisesti saatava lainatuiksi maksoi mitä maksoi.
Vain sanonnan epäonnistumisesta vaiheessa olevana onnistumisena
hän varustaa viitteen sijasta lievennöksellä ”sanotaan sanoneen”.
Tosin se on siksi harvinainen väite, että hän olisi voinut
myös suoraan viitata markkinointiekspertti Cutlerin Entrepreneur.
com-nettijuttuun marraskuulta 2014. Kerrassaan epäeinsteinilaista
luovuuslainausta, jota Järvilehtokaan ei peli-intresseistään huolimatta
ole sortunut käyttämään, Seppälä ei nootita eikä selittele.
Einstein kyllä puhui luovan leikkimielen ja kokeilun puolesta,
mutta ei mitään tuon tapaistakaan. Tekositaattia käytti hänen tapaansa
kalifornialainen lelulusuunnittelija Filis Frederick (1915–
1987) oppaassaan Design and Sell Toys, Games, and Crafts (1977).
Sammakon toistivat sittemmin Tuerck Creativity and Liberal Learningissään
(1987) ja Honoré How Epidemic of Hyper-Parenting Is
Endangering Childhoodissaan (2008).
Pascal
”Fysiikan ja matematiikan merkkimies Pascal toteaa teoksessaan
Pensées, että Jumala on ympyrä, jonka kehä on ääretön ja jonka
keskipiste on joka paikassa samaan aikaan.” Näin kertoo Monenkirjavia
kuvitelmia. Järvilehto antaa sen kirjallisuusluettelossa lähteeksi
ranskalaisfilosofin kirjan englanninkielisen käännöksen
nettiversion. Hän ei siis kuitenkaan aseta mietelmää lainausmerkkeihin
suoran sitaatin osoittimiksi.
Järvilehto palaa ajatukseen n & n -haastattelussa: ”Muistaakseni
Blaise Pascal sanoi aikanaan jotenkin tällä tavalla, että vaikka
ihminen on maailmankaikkeudessa nähtynä ympyrän keskipisteestä
reunalle päin, niin Jumala on nähtynä reunasta keskelle. Ei,
kun noin minä olen sen itse varioinut. Pascal sanoi näin, että Jumalan
voi ajatella äärettömänä kehänä, ympyränä, jonka halkaisija
on ääretön. En muista tarkkaan. Mutta ajatus on tavallaan se,
että ollaan yhtä aikaa yksilöitä ja yhtä aikaa systeemisiä.”
602