ajatuspajoista

Ajatuspajoista innovaatiokumppanuuksiin
suuhun tai kynään tai niiden läheisyyteenkään. Kuten Rowe &
Schulman kokoavat, Einstein ei liittynyt puolueisiin ja vaali riippumattomuuttaan.
Tämä seikka ei oikeuta Järvilehdon väitettä,
sillä niin kuin Scheideler erittelee fyysikkosuuruus ei ”henkisen
eliitin” ja ”poliittisen neutraaliuden” haikailuineenkaan edustanut
puoluevastaisuutta vaan viimeistään 20-luvun alussa ”ymmärsi
täysin puolueitten välttämättömyyden poliittisen tahdonmuodostuksen
eliminä suurissa poliittisissa yhteisöissä”. Hän allekirjoitti
jo nuorena pasifistina ja ihmisoikeusjärjestöaktiivina vasemmistoliberaalin
Deutsche Demokratische Partein (1918–) perustamisasiakirjan,
mutta jättäytyi pois ryhmittymän aktiivisesta toiminnasta.
Kansainvälistä sosialistista nuorisoliittoa ISJ:täkin 1917 perustamassa
ollut Einstein liittyi Käthe Kollwitzin (1867–1945) kaltaisten
taiteilijoitten ja Franz Oppenheimerin (1864–1943) tapaisten
tieteilijöitten kanssa Kansainvälisen sosialistisen tais teluliiton
ISK:n antifasistiseen ”Kiireelliseen vetoomukseen”, joka vaati Saksan
kommunistisen puolueen KPD:n (1918–) ja Saksan sosiaalidemokraattisen
puolueen (1863/1869/1875–) yhteistyötä parlamenttivaaleissa
1932. Hän myös ilmaisi tukensa Sozialistische Arbeiterparteille
(1931–1945) osana tavoitetta luoda laaja kansallissosialismin
vastainen vasemmistorintama. Järvilehto hakee Einsteinista
vain mahdollisimman jylhältä kalskahtavaa kaikua yritykselleen
nostattaa lukijan vapaudentuntoa tai esitellä omaansa:
Värin tunnustaminen rajaa liikaa toiminnan vaihtoehtoja. Yhdelläkään
puolueella kun tuskin on kaikki oikeat ratkaisut käsissään.
Einstein-viittaukset rakentavat harhauttavaa vaikutelmaa. Ne antavat
kuvan siitä, että olisi paneuduttu tosiasiallisten neroiksi
varttumisten yksityiskohtiin, tai että olisi muutoin niistä jotakin
oivaltavaa ja ohjeistavaa sanottavaa. Hauskan oppimisen vallankumouksessa
Järvilehto kertoo pitäneensä kurssin luovasta ajattelusta
ja käyneensä ”luovuuden tieteellisen tutkimuksen lisäksi läpi
huomattavan määrän luovien nerojen elämäkertoja”. Samassa lauseessa
väitetään työskennellyn tiedekentillä kevytoppaiden tuolla
puolen ja perehdytyn ainakin suureen määrään biografioita. ”Toivottavasti
en pudota teitä, tää menee pikkusen kompleksisemmaksi”,
Järvilehto sanoi Areiopagi.fi-tilaisuudessa huhtikuussa
2015 siirtyessään ’meta metakieli’-käsitteen kaltaisten filosofisten
264