ajatuspajoista

Ajatuspajoista innovaatiokumppanuuksiin
(2001) Csikszentmihalyi moitti ”tavoitejohtamista”, jossa pääasiana
oli voittojen maksimointi ja bonusten kerryttäminen. Vastalääke
oli arvatenkin flow-johtaminen. Good Businessissään (2003)
hän kuvaili tiedettä ja bisnestä aineellisten ja henkisten yhteisötarpeiden
päätoimittajiksi ja hyvää bisnestä yhdistelmäksi liiketaloudellista
menestystä ja ”laajempiin sosiaalisiin tavoitteisiin sitoutumista”.
Flow and the Foundation of Positive Psychologyssaan
(2014) Csikszentmihalyi kehaisi, että Good Business on käännetty
yhdeksälle kielelle ja ”johtanut konkreettisiin positiivisiin vaikutuksiin
useissa bisnes organisaatioissa”.
Seligman itse on julkaissut useita kevyitä oppaita. Hänen kahden
vanhan kirjansa alaotsikot mukautuvat oma-avusta tuttuun
puhetapaan: ”Kuinka muutat mielesi ja elämäsi” (1991) ja ”Käyttämällä
uutta positiivista psykologiaa toteutat lupaavuutesi pitkäkestoisesti
täydellistyneenä” (2002). Uudemman teoksen koko
nimen voi parafraseerata ”Kukoistakaa. Visionaarinen uusi ymmärrys
onnellisuudesta ja hyvinvoinnista” (2011). Vastaavasti suorasuomentaen
professori Kennon Sheldonin suuren yleisön kirja
on ”Optimaalinen ihminen” (2004), professori Carol Dweckin (s.
1946) ”Mielenasetus. Uusi menestyspsykologia” (2006), professori
Barbara L. Fredricksonin (s. 1964) ”Positiivisuus” (2009) ja professori
Sonja Lyubomirskyn (s. 1966) ”Miten tulla onnelliseksi”
(2008). Näihin voi lisätä ”positiivisen organisaatiotutkimuksen”
kärkinimen Jane E. Duttonin (s. 1951) oppaan ”Energisoi työpaikkasi”
(2003) ja toimitteen ”Miten tulla positiiviseksi johtajaksi”
(2014) sekä tohtori Angela Duckworthin (s. 1970) omaapuniteen
”Sinnikkyys. Intohimon ja itsepintaisuuden voima”
(2016). Näiden painotusten valossa on mahdotonta vaalia jyrkkää
rajaa tieteellisyyttään korostavan positiivisen psykologian ja omaapuun
tai valmennuskonsulttipalveluun yhdistyvän positiivisen
ajattelun välillä.
Suomessa Ojanen markkinoi itseään populaareista aiheista esitelmöivänä
ja konsultoivana ”onnellisuusprofessorina”. Tutkimuksen,
työnohjauksen ja yhteisöhyvinvointipalvelun koplaaminen voi
sujua luontevasti ja synergeettisesti, mutta se ei auta rajaamaan
positiivista psykologiaa kunnianarvoiseksi skolaariksi ponnistukseksi,
hajuraon päähän halvoista kopioista ja asiattomista sovelluksista.
Jos positiivinen sielu-, tajunta- tai neurotiede sekoittuu
142