ajatuspajoista

Ajatuspajoista innovaatiokumppanuuksiin
Positiivisen psykologian nimissä on kehitetty koulutusuudistuksia
muun muassa Britannian oikeistohallituksen päätöksellä.
Pääministeri David Cameronin (s. 1966) neuvonantajana toiminut
James O’Shaugnessy alkoi 2012 vetää yksityisessä Wellington
Collegessa räätälöityihin ”onnellisuusopetusohjelmiin” pohjautuvaa
kokeilua muutamissa julkisissa kouluissa. Esimerkiksi LSE:n
professorin, ”onnellisuustaloustieteilijänä” tunnetun Richard Layardin
(s. 1934) ajatuksiin mutta vähän kaikkeen muuhunkin pohjaten
lapsille piti opettaa itseluottamusta, lujuutta, lannistumattomuutta,
optimismia ja mindfulnessia. Konservatiivipuolueen hommista
oman ”tutkimusta, strategiaa ja tempauksia” tarjoavan yrityksensä
Mayforth Consultingin johtoon siirtynyt O’Shaugnessy
kertoi Telegraphin haastattelussa, että kokeilu oli kaukana ”onko
sinulla kaikki hyvin” -pehmoilusta ja muusta hötöstä. Nimenomaan
Seligmanin armeijayhteistyöhön viitaten hän kehui hanketta
sekä tieteelliseksi että ”kovaksi lähestymistavaksi”. Wellingtonissa
2013 vieraillut Seligman vahvistikin Telegraphin mukaan,
että armeija turvautui positiiviseen psykologiaan saadakseen sotilaansa
mentaalisesti yhtä lailla kuin fyysisestikin teräkuntoon.
Hän suositteli tekniikoitaan opettajankoulutukseen, josta ne luontevimmin
siirtyisivät koulunuorisonkin käyttöön.
Positiivisen psykologian edustajat vaalivat usein sanankäänteitä
ja tyylilajeja, jotka mahtuvat huonosti tieteellisen varovaisuuden
ja maltillisuuden piiriin. Paitsi ”tiedeperustaisina”, perinteisen tiedekustantamon
nimeke Positive Psychology on the College Campus
puhuu valmennushenkisesti ”korkeakoulutuksen tarpeita” tyydyttävistä
näkökulmista ja strategioista ”virkistävinä” ja ”arvokkaina”.
Alkusanoissa torjutaan ajatus positiivisesta psykologiasta ”myönteisen
ajattelun” päivitettynä versiona, koska sekä ”paljon osuvampi”
että ”voimaannuttavampi” kuvaus alasta on ”tutkimus ja
tiede tekijöistä, jotka liittyvät menestyksen luomiseen”. Painotukset
voi ymmärtää alkusanalajityypin sanelemiksi, kun pyritään
luomaan henkeä ja nostattamaan tunnelmia artikkelivalikoiman
saatteeksi. Takakannessa puhutaan jopa ”kohottavista” näköaloista
ja ”innovatiivisista” strategioista, jotka ”kohentavat sekä henkilökohtaista
kehitystä että koulutuksellisia kokemuksia”. Eleet kuitenkin
myös todistavat alan erityispiirteistä: nuorelle tutkimussuunnalle
sinänsä sovinnaista taajaa tieteen nimeen vannomista
134