ajatuspajoista

Tapausesimerkki – Filosofian Akatemia Oy
Upeaa työtä! kehuu Pinkiä ”motivaatiotutkimuksen bestseller-kirjailijaksi”.
Monenkirjavia kuvitelmia toteaa: ”Decin ja Ryanin
teoriaa on myös menestyksekkäästi popularisoitu esimerkiksi
Pinkin ja Krznaricin toimesta […].” Se viittaa ”loistavana” pitämäänsä
How to Find Fulfilling Workiin (2012), jonka tekijää, raportissa
jo mainittua Roman ”School of Life” Krznaricia, Järvilehto
nimitti YLE:llä helmikuussa 2014 ”työ hyvinvoinnin tutkijaksi”,
vaikka hän on valmentaja-konsultti. Kaksikon otteissa on
yksi huomattava ero: tuottelias keveiden ohjelmapuhe- ja opaskirjojen
tekijä Krznaric keskittyy maailmoja syleilevään elämänfilosofointiin
yksilön itsetoteutusta ja yksilöiden välistä empatiaa
paisutellen, kun taas Pink liittää motivoinnin paitsi onnellisuuteen
myös tuottavuuteen.
Drive ei ole ei-soveltavan perustutkimuksen applikaatio vaan jo
alkuaan soveltavan tutkimuksen keventävä manuaalistus. Deci
itse oli jo nuorena toimittanut koonnoksen Management and Motivation
(1970). Vastaavasti hänen klassikkomonografiansa Intrinsic
Motivation (1975) huomioi produktiivisuusnäkökohdat, jotka
korostuvat vahvasti hänen & Ryanin Intrinsic Motivation and Self-
Determination in Human Behaviorissa (1985). Ensimmäisten joukossa
Decin teorian otti omakseen Csikszentmihalyi: hän rakensi
sen varaan kuuluisan flow-käsitteensä, jota hän on sittemmin soveltanut
kaikkeen mahdolliseen tekemiseen kaikilla elämänalueil la.
Hänen vanavedessään monet muut positiivisen psykologian edustajat
ovat omaksuneet decilaiset herätteet tuntematta aina järin
hyvin Decin vaikeahkoja teoksia. Eräänlainen ääritapaus on huippusuorituskonsultti
D’Souza, joka kirjoitti 2012 ’intrinsisestä motivaatiosta’
Singapore Businerss Review’hyn viittaamatta lainkaan
Deciin tai Ryaniin mutta kylläkin Seligmaniin ja Robbinsiin. FA
ottaa virikkeitä Krznaricilta ja lähenee häntä etenkin Lahden
hankkeissa, mutta huomattavan pinkiläisesti se teroittaa, että sen
puoltamat hyvät asiat, kuten innostus, ”kääntyvät fiksuiksi talousluvuiksi”.
Yleensä filosofianakatemilaisten julkaisuista vain ei käy
kunnolla ilmi heidän inspiraatiolähteidensä ja omien tekemistensä
leimallisesti itse- ja yrityskehityksellinen konteksti.
Suomessa deciryanilainen ’sisäinen motivaatio’ on ollut osa vaikutintutkimuksen
valtavirtaa jo kauan. Tampereen yliopiston aikuiskasvatuksen
professori Matti Peltosen (1929–1998) 70-luvulta
349