ajatuspajoista

Ajatuspajoista innovaatiokumppanuuksiin
Puheenparren nykymuotoon törmää 1917 ilmestyneessä kuvauksessa
clevelandilaisen Clothecraftin työpajoilta. Sen johtajistoon
kuului Mary Barnett Gilson (1879–1959), joka tutki sittemmin
kansantaloutta Chicagon yliopistossa. Hän kirjoitti: ”Filosofiamme
perustuu oletukseen elämästä kouluna, jossa kukaan, meidät
mukaan luettuina, ei ole saavuttanut valmistumiseen riittävää
harjaantuneisuuden astetta tai kouliutuneisuutta. Filosofiamme
perustuu myös teoriaan, jonka mukaan oikeudenmukaisuutta ja
reilua peliä sekä yksilön oikeuksia voidaan turvata vain inhimillisellä
myötäelämisellä ja ymmärtämyksellä.” Barnett Gilson mainitsee
”henkilökohtaisen työn” niin tehtaassa kuin kodeissakin.
Hän vannottaa, että tirehtöörien pitää olla kiinnostuneita työntekijöistään.
Tämä yritysfilosofiasta puhumisen tapa juontunee
yhdysvaltalaiselta teknikko-liikkeenjohtamiskeksijältä Frederick
Winslow Taylorilta (1856–1915), jonka ajatuksiin palataan jäljempänä
tässä raportissa.
Yksi ensimmäisistä tämänkaltaiseen otteeseen mielistyneistä tahoista
oli Yhdysvalloissa 1905 syntynyt liikemiesmoraalin ja yrittäjäkumppanuuden
järjestö Rotary. Sen perustanut asianajaja Paul
P. Harris (1868–1947) puhui emerituspuheenjohtajana 1921: ”Innostuksen
luojat ovat tehneet hyvää työtä rotareissa.” Hän kuvaili,
miten into saattoi ilmetä joko ylitsepursuavana ilakointina tai hiljaisena
uurastuksena, joita kumpaakin tarvittiin terveyden, onnen,
edistyksen, arvostuksen ja aseman saamiseksi. Maailma odotti rotareilta
paljon, eikä siltä ollut odotettavissa tunteilevaa kannustusta:
Jos filosofiamme on kestämätön, se käy taatusti ilmi; jos vankkumattomat
periaatteemme eivät näy todellisina tekoina, meidät kohtaa käytöksemme
ansaitsema paheksunta. Rotarien menestys tai epäonnistuminen yrityksessä
tehdä tunnetuksi palveluihannettaan ympäri maailman riippuu sen
toiminnan ajattelevaisuudesta, nöyryydestä ja määrätietoisuudesta.
Chrysler-autotehtaan johtoon kuulunut insinööri Fred M. Zeder
(1886–1951) jatkoi tästä. Viitattuaan puheessaan 1941 maat ja taivaat
luoneen ”mestari-insinöörin” antamaan ja poliitikkojen lainsäädäntötyön
varjoonsa jättävään malliin hän tiivisti pääasiansa:
”Missiomme on tehdä tästä maailmasta onnellisempi paikka elää.
Filosofiamme on rakentaa eikä romahduttaa, mennä eteenpäin
eikä taaksepäin.”
14