ajatuspajoista

Ajatuspajoista innovaatiokumppanuuksiin
Emerson
”Kuten amerikkalaisfilosofi Ralph Waldo Emersonin kerrotaan
sanoneen, jokaisen teon esi-isä on ajatus”, Järvilehto kirjoittaa Mestariajattelijassaan.
Tässä omituista on se, että Emerson ei ole vain
kerrotusti tai väitetysti puhunut moisia, vaan hän todella kirjoitti
esseessään Spiritual Laws (1841) lähes kirjaimellisesti niin kuin Järvilehto
sanoo hänen sanomakseen sanotun: ”Tiedämme, että jokaisen
teon esi-isä on ajatus.” Puheenparsi olisi siis ollut sekä oikeaan
puhujaan kiinnitettävissä että tunnettuun – ja suomennettuunkin
– teokseen kytkettävissä. Mitään monissa muissa kohdissa
kipeästi kaivattua vastuuvapauslauseketta ei olisi tähän tarvittu.
Osuudessaan Ellun Kanojen ajattelukirjaan Järvilehto menettelikin
näin.
Upeaa työtä! lainaa vastaavasti Emersonin Self-Reliancea (1841)
korrektisti mutta alkuteosta mainitsematta: ”Luota itseesi. Jokainen
sydän värähtelee tämän rautaisen kielen tahtiin.” Kumpaakin
mietelmää on suosittu yhdysvaltalaisissa menestysmanuaaleissa:
ensimmäistä esimerkiksi Bristolin Magic of Believingistä (1991)
aina Nicolettin You’re the Bestiin (2001), Hainesin työryhmän
Superior Results Through Systems Thinkingiin (2004) ja Eguh-Okaforin
The Ladder of Successiin (2008), toista taas esimerkiksi Sharpen
Foundation Stones of Successista (1910) aina Marcusin kirjaan
What It Takes to Pull Me Through (2005) ja Plautin & Marcusin
artikkeliin ”A Cultural History of Being Smart and Motivated,
American Style” (2005).
Lahti puolestaan avaa kotisivunsa yleisesittelyn lainauksella
Emersonilta: What lies behind us and what lies before us are tiny
matters compared to what lies within us. Varmuuden vuoksi hän
toistaa saman lauseen Emerson-sitaattina blogissaan helmikuussa
2016. Suomeksi se voisi kuulua: ”Mitä onkaan takanamme ja
edessämme, ne ovat vähäisiä asioita verrattuna siihen, mitä on
sisällämme.”
Kirjoittiko yhdysvaltalaisfilosofi joskus jossain näin? Ei.
Sen sijaan lausetta ovat levitelleet kernaasti lukemattomat menestykseen
opastajat. Se esiintyy ensi kertaa anonyymin tekijän
kirjasessa Meditations in Wall Street (1940), jossa sitä ei panna kenenkään
filosofin suuhun. Opuksen tekijäksi paljastui vasta 1947
564