ajatuspajoista

Ajatuspajoista innovaatiokumppanuuksiin
Raportissa kuului niin ikään tutustua myös Työterveyslaitoksen
positiivisen ja sosiaalipsykologian tutkimusprofessorin ja Helsingin
yliopiston tutkijakollegiumin tutkimusjohtajan Jari Hakasen
tapaan viedä lumesitaattikäytäntö myös akateemiseen sanctum
sanctorumiin. Osuudessaan Positiivisen psykologian voimaan hän
kirjoittaa ”On hämmästyttävää, mitä voit saavuttaa, jos et välitä
siitä, kuka saa kunnian” ja antaa ajatelmasta kunnian Harry S.
Trumanille.
Sanoiko Yhdysvaltain 33. presidenttinä 1945–1953 toiminut demokraattipoliitikko
Harry S. Truman (1884–1972) noin? Ei.
Ensinnäkään sinäpassiivi ei kuulosta järin presidentilliseltä.
Englanniksi muodossa It is amazing what you can accomplish if
you do not care who gets the credit tunnettu sutkaus suomentuisi
paremmin esimerkiksi ”Hämmästyttävän paljon voi saavuttaa,
jollei välitä siitä, kuka saa kunnian”. Toisekseen attribuutio on
yksinkertaisesti väärä. Aikakauslehti Timen 1988 julkaistua juttua
seuraten sitä on yritetty tunkea Trumanin suuhun kohta kolmekymmentä
vuotta. Hakasen tapaan näin ovat toimineet esimerkiksi
Marquesin Empower the Leader in You! (2004), Mallochin
& Porter-O’Gradyn The Quantum Leader (2005/2009),
Clayn Selling Change (2010), Garfinklen Three Steps to Take Your
Career to the Next Level (2011) ja Fairbrothersin & Winterin From
Idea to Success (2011).
”Asiat saa tehdyksi sillä lailla, ettei piittaa, kuka saa kunnian.”
Englantilainen pappi, teologi ja muinaistutkija Benjamin Jowett
(1817–1893) lohkaisi kuulemma näin esi-pseudo-trumanilaisesti,
väitettiin jo 1905. Hänen omistajuutensa mietelmään on kuitenkin
kiistetty. Huonommin tunnettu jesuiittapastori Strickland
olikin 1863 kirjoittanut 1897 julkaistuun päiväkirjaansa: ”Ihminen
voi tehdä valtavasti hyvää, jos hän ei välitä, kuka saa siitä kunnian.”
Ajatelman teki sittemmin tunnetuksi brittitoimittaja
Charles Edward Montague (1867–1922) muodossa ”Ei ole mitään
rajaa sillä, mitä saa tehdyksi ihminen, joka ei välitä siitä, kuka saa
työstä kunnian”.
Hakasen tapa perustella ”palvelevaa [tai palvelija]johtamista”,
”innostuksen spiraalia”, ”organisaatioiden kukoistamista”, ”yhteisestä
tarkoituksesta voimaantumista” ja pompoteltavaksi sopivaa eli
”kimmoisaa” työntekijyyttä ontuu siis ainakin yhden tekositaatin
600