ajatuspajoista

Tausta
olevansa ”tulevaisuussuuntautunut organisaatio, joka rakentaa
menestyksellistä Suomea huomispäivän maailmaa varten”. Castellsin
& Himasen 2002 ilmestyneeseen informaatioyhteiskuntakirjaan
sisältyvässä luvussa ”Innovation about Innovating” todetaan,
että ”Tekes ja Sitra muodostavat yhdistelmän, joka auttaa
innovoimista ratkaisevissa alkuvaiheissaan”. Sitraa kuvataan ”Suomen
suurimmaksi pääomasijoittajaksi [venture capitalist]” ja ”uusia
ideoita innovoivaksi ajatushautomoksi (sillä oli tärkeä rooli Tekesin
luomisideassa) ja ajatuksia herättävän tutkimuksen rahoittajaksi”.
Kirjoittajien sanoin ”Sitran erikoisuutena on olla ’julkinen
kapitalisti’ ja ’julkinen ajatuspaja’”. Castellsin & Himasen innovaatioteoreettisen
työn rahoitti innovaatioinnovaattori Sitra.
Ajatuspaja kuuluu tähän asetelmaan yhtäältä tutkimusmaailman
ja toisaalta yrityselämän, poliittisen päätöksenteon ja arkielämän
välisenä rakennelmana. Kuten Sitran tapaus osoittaa, käsite
on suurin piirtein yhtä utuinen kuin nykyinen yritysten ja yhteisöjen
toimintaympäristökin. Innovaatiokeskustelussa tämän katsotaan
kuuluvan asiaan: muutos ei olisi muutosta, jos tiedettäisiin,
millaisena se tulee ja mihin se vie. Ajatusmalliltaan avaramieliset
ja konseptiltaan avoimet toimijat viihtyvät näissä oloissa. Sama
painotus tosin vie mahdollisuuden perustellulta arvostelulta ja luovaksi
osoitettavissa olevalta luovuudelta.
Yle Radio 1:n kulttuuriohjelma Kultakuume koetti tammikuussa
2013 saada ajatushautomoiden eroja esille kysymällä niiltä
perusteltua vastausta ”hyväksi yhteiseksi päämääräksi Suomelle”.
Ne julkaistiin tiivistetysti YLE:n verkkosivuilla. Vastanneista Kalevi
Sorsa -säätiö visioi ”luovasti luokatonta Suomea”, Vasemmistofoorumi
ekovastuullista ja globaalireilua ”vapaata ja tasa-arvoista
yhteiskuntaa”, Suomen Toivo ”sosiaalisesti vastuullista markkinataloutta”
ja Visio ”hiilineutraaliutta kaikilla elämän osa-alueilla”,
Magma ”uteliaisuutta, itsevarmuutta ja yritteliäisyyttä”. Lisäksi
Kommon tiivisti tavoitteeksi ”onnellisuuden, oikeudenmukaisuuden
ja osallisuuden” ja Ellun Kanat ”yhden Suomen”, mutta Libera
vastasi, ettei yksilövastuuseen siirtyneessä yhteiskunnassa kansakuntamaaleja
enää ”määritellä kollektiivisesti ja ylhäältäpäin”. Kuten
studiokeskusteluun kutsutut kommentaattorit totesivat, näihin
verrattuna vain e2:n vastaus ”harppaus biotalouteen” toi esille
konkreettisen idean tai haudotun ajatuksen. Muut keskittyivät
93