ajatuspajoista

Ajatuspajoista innovaatiokumppanuuksiin
tulevaisuuteen” johdattivat myönteisten tunteiden voima, ”toisten
ihmisten merkittävyys” (viitaten positiivisen psykologian yhteisön
tiiviyteen) ja toisten puolesta toimimisen merkitys ja tarkoitus.
Nämä edistivät ”positiivista inhimillistä kehitystä” ja ”globaalia
hyvinvointia”.
Seligman puolestaan on tehnyt selväksi positiivisen psykologian
historiallisen mission. Hän kuvasi Authentic Happinessissaan
’luonnetta’ selityspohjaksi, joka suistettiin vanhasta valta-asemastaan
1800-luvun lopulla. Seligmanin tarinassa Chicagossa kevät
1886 käänsi yleiset ajattelutavat uuteen uskoon. Työläiset olivat
toukokuun alussa vaatineet 8-tuntista työpäivää, marssineet 80 000
hengellä läpi kaupungin ja ryhtyneet 400 000 ihmisen lakkoon.
Yhteenotto virkavallan kanssa Haymarketilla johti seitsemän poliisin
ja neljän työläisen kuolemaan. Vangituista kahdeksasta viisi
tuomittiin kuolemaan, neljä teloitettiin, yksi teki itsemurhan,
mutta kolmen saama elinkautinen kumottiin armahduksella 1893.
Seligmanin mukaan tapaus ”laukaisi uudet selitystavat”: painopiste
siirtyi ”yksilöiden luonteenheikkouksista rakenteellisiin ongelmiin”.
Hän tiivisti, että ”syntyi egalitaarisuusperiaatteen siivittämä
yhteiskuntatiede”. Seligmanin historiografiassa tämä linja eteni
aina behaviorismiin saakka. Loppu on historiaa: ”Niinpä uskonkin,
että on koittanut aika nostaa kuolleista ’luonne’ inhimillisen
käyttäytymisen tieteellisen tutkimuksen keskeiseksi käsitteeksi.”
Näistä avoimista poliittisista kannanotoista huolimatta Seligmanin
positiivisen kukoistuksen sanomaan on Suomessa suhtauduttu
pääasiassa neutraalina tutkittuna tietona. Raportin Johdannossa
tuli puheeksi avainsanan ”kritiikki” moni-ilmeisyys. Tässä
on syytä korostaa, että kenelläkään positiivisen psykologian näkyvistä
edustajista ei ole tapanaan käyttää sanaa critical juuri
muussa merkityksessä kuin ”ratkaisevan tärkeä”. Esimerkiksi Duttonin
Energize Your Workplacessa (2003) ja Lyubomirskyn The
How of Happinessissa (2008) sana ”kriittinen” esiintyy ainoastaan
sen-ja-sen tarmoa ja onnea lisäävän toimen tai askeleen tai ainesosan
laatumääreenä. Sheldonin Optimal Human Beingissä (2004)
sanoilla critical ja criticism eri johdoksineen on sentään ajoittain
tietopohjaisesta keskustelusta tuttu merkityksensä jonkin asian vertailevana
ja koettelevana tarkasteluna. Dweckin Mindsetiä (2007)
voi kiittää tästä vielä enemmänkin. Mutta kokonaisuudessaan vaje
160