29.06.2016 Views

ajatuspajoista

ajatushautomoraportti-netn-2016

ajatushautomoraportti-netn-2016

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

Tausta<br />

toteamaan, että ”voimme näyttää maailmalle, mitkä teot johtavat<br />

hyvinvointiin, myönteisiin yksilöihin, kukoistaviin yhteisöihin ja<br />

oikeudenmukaiseen yhteiskuntaan”. Uuden koulukunnan johtajista<br />

kaikki tekivät opasmuotoiset kirjat vahvoin tiedevaatein,<br />

mutta lehden mukaan erot self-helpiin olivat pienemmät kuin yhtäläisyydet:<br />

Fredricksonin Positivityn sanoin ”myönteisyys avaa<br />

mielesi luonnollisesti niin kuin päivänvalo aukaisee vesililjan”.<br />

Kirjoja saatteli tekijöilleen tuottoisa luentokiertue: Guardian kertoo,<br />

että Seligman saattoi veloittaa puolensataatuhatta dollaria<br />

kerralta. Brown totesi haastattelussa, että American Psychologist oli<br />

vaihtanut kriitikkokolmikon kommentaarin otsikosta sanat ӊlyllinen<br />

huijaus” termiin ”toiveajattelu”. Osittaisen retraktion jälkeen<br />

Positivityn painokset ovat ilmestyneet ilman alkuperäistä Losadapohjaista<br />

lukua. Fredricson totesi Guardianille, että tietyn vahvuisen<br />

positiivisuusyliotteen saavuttavat ”käännekohdat ovat kyllä<br />

empiirisin perustein erittäinkin todennäköisiä”. Brownin mukaan<br />

”hän pystyy lähinnä osoittamaan, että korkeammat lukemat ovat<br />

alhaisia parempia”.<br />

Syyskuussa 2014 American Psychologist julkaisi peräti seitsemän<br />

uutta tekstiä Fredricksonin tapauksesta. Ensinnäkin Brownin,<br />

Friedmanin & Sokalin vastineenvastineessa kerrattiin heidän julkisuudessa<br />

jo esittämänsä kritiikki Fredricksonin epäselvää puheittensa<br />

perumista ja perusteetonta kannastaan kiinnipitämistä<br />

kohtaan. Sitten Guastello puolusti kommentissaan mahdollisuutta<br />

käyttää epälineaarisia malleja empiirisessä psykologisessa tutkimuksessa.<br />

Samaa viestittivät Aalto-yliopiston strategisen markkinoinnin<br />

apulaisprofessori Jukka Luoma ja systeemiälyprofessorit<br />

Hämäläinen & Saarinen, jotka myös muistuttivat huomauttaneensa<br />

jo 2008 Losadan mallin ongelmista, vaikka tiimien positiviteetti–negativiteetti-suhdetta<br />

kelpasi heistä edelleen tutkia.<br />

Lefevbre & Schwartz esittivätkin oman mielestään paremman<br />

vaihtoehtonsa 3:1-suhteen mallintamiseksi. Musau piti Fredricksonin<br />

& Losadan saamaa murska-arvostelua liioiteltuna, kun taas<br />

Nickerson hyväksyi sen mainiten myös siinä täsmentämättömis -<br />

tä muista käsitteellisistä ongelmista alkuperäisesssä artikkelissa.<br />

Brownin, Friedmanin & Sokalin loppupuheenvuorossa Nickersonin<br />

kommenttia kiitettiin, siinä missä Musaun repliikki osoitettiin<br />

perusteettomaksi ja Lefevbren & Schwartzin malli yritykseksi<br />

171

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!