ajatuspajoista

Ajatuspajoista innovaatiokumppanuuksiin
Osallistumisille on syynsä. Esimerkiksi eEmelin palkintopäätöksen
tekijäksi Järvilehto sopi varmastikin niin oppimispelialan
start-up-yrittäjänä kuin ’virtausta’ myyvän FA:n perustajanakin.
Viime vuonna näet teemana oli ”Flow! Miten sinä saat sen aikaan?”
ja ehdokkaista ”arvioitiin pelillisyyden, yhdessä oppimisen
ja yhteisöllisyyden lisäksi tuotteiden pedagogista ja teknistä käytettävyyttä
sekä kaupallista hyödynnettävyyttä”. Voittajaksi valittu
Promentor Oy:n Moomin Language School ”yhdistää oivaltavasti
pelillisyyden, pedagogiikan sekä vahvan ja tunnetun brändin”.
Kuten perustelu jatkui, ”[t]uote on elinkaarensa alussa, mutta
sisältää suuren lupauksen menestyksestä ja kansainvälisestä potentiaalista”.
Yhteen ynnättynä nousu moninkertaiseen asiantuntijaasemaan
herättää kuitenkin kysymyksiä.
Yksi kumppanuus on oma lukunsa. Sitran luoman ”Uusi koulutus”
-foorumin saamasta 259 yhteistyöhakemuksesta sopimuksiin
johti 30, yksi niistä FA:n Järvilehdon kanssa. Valtion ajatushautomon
verkkosivuilla hän linjasi kesällä 2015: ”Pelit, leikit, videot,
verkko-oppimisalustat ja muut uuden oppimisen menetelmät
voivat tehdä aiemmin puisevasta oppiaineksesta aidosti innostavaa.”
Järvilehto kutsuttiin esittelemään ajatuksiaan myös saman
suven koulutusseminaariin Porin Suomi-Areenassa ja Heurekan
tapahtumaan ”Rakkaudesta oppimiseen”. Maalis–kesäkuussa toteuttamiaan
uusien menetelmien koulukokeilujaan varten Sitra
osti FA:lta ja NeoGames Finland Oy:ltä videoverkkosivun opettajien
lyhyitä ylöslatauksia varten. ”OpeTalks.com” oli Sitran mukaan
”ketterä tapaa jakaa oppimisen ja opettamisen parhaita käytäntöjä”.
Saitti ei toimi, mutta Järvilehto ehti kertoa omassa videotervehdyksessään,
että ”koulutus on rikki”.
FA on yleisemminkin luonut kuvaa suomalaisen koululaitoksen
ja oppimisajattelun vanhentuneisuudesta. Se on kyllä korostanut
maan koulujärjestelmän kansainvälisesti arvostettua perinnettä,
mutta Järvilehdon Yle Puheella tammikuussa 2016 lausumien sanojen
mukaan meikäläinen opinahjo on ”1800-luvulta tempaistu”.
Se ei vielä ollut kylliksi jyvällä oppimispeliteoreetikkojen tähdentämän
epäsuoran ”häiveoppimisen” eduista, hän jatkoi viittaamatta
Sharpin artikkeliin asiasta. InspiRadion haastattelussa toukokuussa
2015 hän kuvaili koulua ainoaksi osaksi länsimaista
yhteiskuntaa, joka pysynyt olennaisin osin muuttumattomana
362