ajatuspajoista

Tapausesimerkki – Filosofian Akatemia Oy
myös toisen hänen suosikkinsa, Michael Michalkon, kirja Creative
Thinkering (2011) ylistää sitaattia suomatta Franklin kykyä
”kehystää kokemuksensa toisin” jopa keskitysleirioloissa, joissa
”suurin osa muista vangeista menetti toivonsa ja kuoli”. Niin ikään
Järvilehdolle tärkeä Damonin Path to Purpose (2008) teroittaa
franklilaisen merkitysetsinnän esimerkillisyyttä. Paha kyllä, Coveyn,
Järvilehdon ja Lahden jakama lainaus on epäperäinen. Kun
suunvuoron saa brittikirjailija G. B. Shaw (1856–1950), lainaus yhteisön
puolesta työskentelemisen etusijasta on sekin vain epävarmasti
kuuluisaan lausujaansa yhdistettävissä. Shaw radikaaleine
sosia listisine näkemyksineen istuu muutenkin kehnosti menestysoppaiden
maastoon.
Mutta Shaw joutuu Martelankin syleilyyn. Valonöörit lainaa
britiltä kahdesti, jos kohta Järvilehdonkin hyödyntämän sutkautuksen
kohdalta jätetään häveliäästi nootti pois. Niiden kanssa
tulisikin olla varovainen. ”Kuinka voin tietää, mitä ajattelen ennen
kuin näen mitä olen kirjoittanut”, kuulostaa niin hyvältä, ettei
Martela malta olla lainaamatta sitäkin. Hän kertoo nootissa, että
katkelma juontuu englantilaisen kirjailijan E. M. Forsterin (1879–
1970) teoksesta Aspects of the Novel (1927). Lähdekriittistä tyyliä
tavoitellen Martela selittää, että ”sitaatti on irroitettu [sic] kontekstistaan
ja muokkautunut aikojen saatossa” eri muotoihin: ”Mutta
riippumatta sanojasta erittäin osuvasti sanottu.” Jää tarkentamatta,
miksi tämä on sattuvaa. Ainakin sekä suomennos että lähdetieto
menevät ohi maalin.
Forsterin luentokoosteeseen sisältyy kyllä kuvaus ”anekdootin
vanhasta leidistä”. Hän siis antaa ymmärtää, että puhe on tunnetusta
tarinasta – tai senkaltaisesta rakennelmasta – eikä omasta
originellista luomuksestaan. Rouva tuhahtaa: ”Logiikka, herttinen
sentään! Roskaa! Kuinka minä voin tietää, mitä minä ajattelen,
ennen kuin minä näen, mitä minä ajattelen?” Forsterin mukaan
ladyn nuoret sukulaiset pitivät häntä hassahtaneena, mutta
hänestä tämä oli päinvastoin päivittänyt tietonsa näitä paremmin,
koska hänen lauseensa sointui yhteen André Giden (1869–1951)
modernin sanataiteen kanssa. Mutta Forsterin maanmies George
Wallas (1858–1932) oli lausunut Martelan lainaaman mietteen
The Art of Thoughtissaan (1926). Sosialistinen yhteiskuntateoreetikko
oli London School of Economicsin (1895–) perustajia ja
271