ajatuspajoista

Ajatuspajoista innovaatiokumppanuuksiin
sekä tutkittuun tietoon”. Kuten firma tiivistää, ”[t]ästä yhdistelmästä
syntyy käyttämämme termi akateeminen konsultointi”.
Jos tämä kuulostaa laveudessaan rannattomalta, Tempon tosiasiallinen
toimintakenttä on hyvinkin eriytynyt: se auttaa asiakkaitaan
”kilpailulainsäädännön soveltamisessa ja julkishallinnon
kehittämisessä” sekä ”liiketoiminnallisten haasteiden ratkaisemisessa”.
Yrityksen puoleen kääntyvät ”erityisesti keskeiset ministeriöt”.
Kauppatieteilijävetoisen Tempon tutkimusjohtajana vaikuttaa
yhdyskuntasuunnitteluun perehtynyt maantieteilijä, FL
Mikko Valtakari.
Käsitehistoriallisesti puhuen ’markkinatutkimus’ hahmottui
Suomessa omaksi ilmiökseen jo sotien jälkeen. Markkinatutkimus
Oy toimikin 1946–2002 kyselybisneksen yhtenä edelläkävijänä,
ja alaa myös opetettiin Kauppakorkeakoulussa jo 40-luvulla.
Uudem pi käsite ’markkinointitutkimus’ pääsi ainakin laajempaan
käyttöön vasta hitaasti 70-luvulta lähtien. Kun ’mielipidetutkimus’
tuli tutuksi jo viimeistään 50- ja ’asiakastutkimus’ viimeistään
60-luvulla,’kyselytutkimus’ ja ’kuluttajatutkimus’ löivät läpi
vasta 70-luvulta alkaen. Tietotyön ja asiantuntija- tai tutkimusyritysmallin
läpimurto viime vuosikymmeninä on ollut omiaan
hämärtämään eroa tutkimus- ja liiketoiminnan välillä.
Opetusministeriö julkaisikin 2003 pelisäännöt ”tutkimuslähtöiselle
yritystoiminnalle” yliopistomaailmassa. Lähtökohtana oli
akateemisen ”innovaatiotoiminnan” nousu: ”Yliopistojen tulee
vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä tutkimustulosten
yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edistämiseksi edistää
uusien tutkimuslähtöisten yritysten syntymistä ja kehittymistä tavalla,
joka sopii yliopiston tavoitteisiin, tehtäviin ja strategioihin.
Yliopiston voimavaroilla ei saa tukea yksityistä elinkeino- ja liiketoimintaa
valtion maksuperustelain ja kilpailusäännösten vastaisesti.
Yliopiston omiin sopimussuhteisiin liittyvien velvoitteiden ja
vastuiden tarkkaan määrittelyyn tulee kiinnittää huomiota tutkimuslähtöisen
yritystoiminnan yhteydessä kolmella tavalla: hinnoittelussa,
hallinnoinnissa ja myönnettävissä käyttöoikeuksissa.”
Punchline kuului: ”Henkilöstön ja opiskelijoiden yritystoiminta ei
saa kilpaileva[na] toimintana haitata yliopiston toimintaa.”
Kansalaisyhteiskunnan ja julkisuuden puolelta asiaa katsottaes -
sa voi olla hankalampi jäsentää tilannetta. Tuo mainittu ”vuoro-
90