ajatuspajoista

Tapausesimerkki – Filosofian Akatemia Oy
(hk)–henkilöittenvälinen (hv) ja pätevyys (p)–luonne (l) yltämällä
kuvioon: ”hallinnallisuus (epäonnistumispelon sijaan)” (hk & p),
”merkitystuntoisuus (tarkoituksettomuus pelon sijaan)” (hv & p),
”eettinen loukkaamattomuus (arvostelupelon sijaan)” (hk & l) ja
”hyväksyvyys (torjuntapelon sijaan)” (hv & l). Kaiken keskelle
hän hahmotti hyvinkin protomarte lamaisessa hengessä ”väärtiystuntoisuuden
(arvottomuuspelon sjaan)”. Hultmanin uskonnollisesti
virittyneissä muutosvastarinnan vastamyrkkykirjoissa neuvotaan
tulemaan ”aidoksi antajaksi” ja ”kohtalopersoonaksi”, valitsemaan
”kristuskeskeinen elämä” ja saavuttamaan ”pitkäkestoinen
menestys”. Paksuhkon suksee saarnaamisen keskellä Hultmanin
perustarvemalli tuskin on puolivillaisimmasta päästä. Se kuitenkin
osoittaa toimintakentäksi kehittämisbisneksen. Joukon
täydentää yhdysvaltalainen psykologi, resilienssikonsultti ja itseapumaakari
Robert Brooks, joka Pinkin innoittamana kirjoitti
2010 motivaatiosta ja kehitteli neljänneksi perustarpeeksi ”hyväntekeväisyyttä”,
”anteliaisuutta” tai ”toisten hyvinvoinnissa avustamista”.
Hän luonnehti tätä ”oman itsemme ylittäviin” asioihin
keskittymistä oman toimintansa ”spirituaaliseksi perustaksi”.
Paljastuvat Martelan työn tausta ja kehys. Julkisuudessa synnytetty
kuva itseohjautuneesta halusta todistaa auttamisen perustarveasema
on vino. Sekä neljännen tarpeen etsintä sinänsä että
sen etsiminen juuri mielekkään yleishyväksi koituvista kontribuutioista
on osa nykyistä organisaatiokehittämistä ja yritysvalmennusta.
Kun Ylkkäri oli kuvaillut suomalaisen hanketta todistaa
hyväntekemisen perimmäisyys, se jatkoi:
Muu Martelan filosofia koostuu asioista, jotka kuulostavat oppikirjamaiselta
startup-yrittäjätsempiltä. Pitää löytää kutsumuksensa ja kykynsä
sekä seurata niitä, vaikka pelottaisi tai ympäristö asettuisi poikkiteloin.
Pitää tehdä sitä, mistä nauttii ja tulla mahdollisimman hyväksi siinä.
Osuvaa arviota tulee korjata: myös perustarvehanke yhdentyy yksilö-
ja yhtiökoutsauksen tendensseihin. Sikäli kuin Martela harjoittaa
sitä akateemisilla foorumeilla, hänen ilmeisen huomattavia
tuloksiaan puidaan vertaiskritiikin keinoin osana tieteen itsekorjaavuutta.
Mutta siinä määrin kuin hän ja FA valjastavat tämän
projektin yhteiskunnalliseksi vaikutustyöksi, niitä on arvosteltava
julkisina tekoina kansalaisyhteiskunnan, yrityselämän, politiikan
353