ajatuspajoista

Tapausesimerkki – Filosofian Akatemia Oy
laajasti käytössä olevaa Ajattelunhallinnan opastaan (2009). Se ilmentää
yrityksen tunnetuinta konseptia ja halua esiintyä tahona,
joka osaa johdattaa kaikki halukkaat aiempaa älykkäämpään ja
ajatuksia synnyttävään ajankäyttöön, toiminnan tehostamiseen ja
työn tuottavuuden parantamiseen. Valonöörit myös puhuu FA:n
väestä ”intohimoisina ajattelutyön tekijöinä”.
Ei silti ole järkevää määritellä firmaa väen väkisin ajatushautomoksi.
Paljon tärkeämpää on oivaltaa ja osoittaa, että sen tapausta
on mielekästä käsitellä osana ajatuspajojen käsite- ja ilmiöhistoriaa,
jossa FA vertautuu yhtä hyvin Aristofaneen kuvaamiin filosofiporukan
mietintämökkeihin kuin myös monien nykyisten
viestintä-, valmennus- ja vaikuttamistoimistojen tapaan hahmottaa
itsensä ajatuskeskittyminä ja tutkimusyksiköinä. Olennaista
on pyrkimys osallistua yhteiskunnassa vallitsevien yleisten ajattelu-
ja toimintatapojen muotoiluun ja ohjailuun. Saaris-antologian
yhteisartikkelissaan Martela & Järvilehto kuvailevat, kuinka
”ajattelutapavaihtoehtojen esiinnostaminen muokkaa ajattelun
maastoa” ja ”ajattelun ajattelu” käy ”jämähtäneen ajattelun”
ja ”ajatusjumiutumiemme” vastalääkkeeksi. Aukeaa ”ajattelutapavaihtoehtorikas
elämäntapa”, joka ei suinkaan ole ”ajattelutapaneutraali”,
vaan esimerkiksi Saarisen tapauksessa elämänuskoa,
itsekasvua, toisen suuruudelle virittymistä, tilanneherkkyyttä ja
systeemiälyperspektiiviä suosivaa ja suosittavaa. FA:lle ’ajattelu’ ei
ole vähäpätöinen käsite vaan tärkeä muutosvoima.
Think tankin sijasta Järvilehto suosii silti määritelmää ”tutkimus-
ja valmennusyritys”. Tutkimusyritys-käsitettä on jo selvitelty
raportin osassa II. Se luo vaikutelman siitä, että voi olla avuksi
markkinatilanteen analyysissa, strategian laadinnassa ja näitä syvemmiksi
tai perimmäisemmiksi nähtyjen prosessien kohentamisessa.
Olennaista on viestittää, että tuottavuusnousulupauksien
takeeksi on tutkimusnäyttöä. Tyypillisistä suomalaisista tutkimusyrityksistä
poiketen FA esittelee ajatuksiaan mielellään julkisuudessa.
Tästäkin syystä Järvilehdon perustama firma voidaan
kuitenkin sijoittaa ajatuspajojen yleistarinaan ja niiden kehityksen
uusimpaan vaiheeseen. Kuten raportissa on nähty, monet viestintään
satsaavat konsulttiyritykset ovat hyödyntäneet think tankin
suotuisia mielikuvia.
197