ajatuspajoista

Ajatuspajoista innovaatiokumppanuuksiin
da Vincille sen virhekirjaavat esimerkiksi Dameronin Making Your
Hopes, Wishes, and Dreams Come True (2008), Ferrisin The Power
of Me! (2010), Markleyn Learn How Your Greatest Gift Will Lead
You to Success (2014) ja Baptisten Treasured Truths for Women’s
Faith and Well-Being (2014).
Upeaa työtä! tarjoaa lainausmerkittömän ja lähdeviitteettömän
sitaatin andalusialaiselta taiteilijalta Pablo Picassolta (1881–1973).
Hänen mukaansa ”jokainen lapsi on taiteilija. Ongelmana on, miten
pysymme taiteilijoina kasvaessamme aikuisiksi.” Aikakauslehti
Timekin väitti tuonsuuntaista 1976. Artistilta itseltään mietelmää
ei ole onnistuttu luotettavasti jäljittämään. Sen sijaan esimerkiksi
brittikirjailija Henry Milton (1784–1850) mainitsi ajatuksen
kaikista lapsista taiteilijoina romaanissaan Rivalry (1840). Sutkauksen
tapaa Järvilehdon kertaamassa pitkässä muodossa esimerkiksi
Pfizer-lääkäri Mike Mageen oppaassa Positive Leadership
(1995), Bob ”Centre for Strategic Thinking” Gorzynskin manuaalissa
The Strategic Mind (2000) ja John ”Center for Information
Based Competition” McKeanin vinkkikoosteessa Customers Are
People (2003) sekä Ridderstrålen & Wilcoxin teoksessa Re-Energizing
the Corporation. How Leaders Make Change Happen (2008). Se
sisältyy myös Järvilehdon fanittamaan Michalkon Thinkertoysiin
ja myöhemmin ilmestyneeseen Lahden kehumaan Seppälän
Happiness Trackiin (2016), johon palattakoon Liitteessä 1.
Ehkä Järvilehto on muusikkona tarkempi sävel- kuin kuvataiteen
asioissa. Hauskan oppimisen vallankumous viittaa ranskalaiseen
säveltäjään Hector Berlioziin (1803–1869). Lainaus epätoivosta,
joka nousee, kun muistiinpanoitta jääneet ideat unohtuvat,
on todella peräisin säveltaiteilijan muistelmista. Turhaan Järvilehto
alustaa sen sanaparilla ”kerrotaan sanoneen”. Hänen lisäkseen
saman anekdootin tarjoavatkin myös esimerkiksi Adairin The
Art of Creative Thinking (2009) ja Tozawan & Bodekin The Idea
Generator (2001).
Upeaa työtä! viittaa yhdysvaltalaisen organisaatiopsykologin
Frederick Herzbergin (1923–2000) artikkeliin ”One More Time.
How Do You Motivate Employees” (1968) kertomatta siitä kuitenkaan
enempää kuin työkäyttäytymisen peruskurssikirjat. Asian
summaa myös vaikkapa Seebacherin in- ja ekstrinsistä motivaatiota
ruotiva bisnesopas Template-Driven Consulting (2003). Järvilehto
260