ajatuspajoista

Tausta
Behavioral Sciencesiin (CASBS) (1954–). Käyttäytymistutkimuskeskus
aloitti Fordin autotehtailijasuvun perustaman yleishyödyllisen
nimikkosäätiön Ford Foundationin (1936–) tuella Kalifornian
Stanfordissa. Kilpailevan Princetonin yliopiston alumnilehti
saattoi vain naljailla, ällistellä ja ihailla:
Tämä kukkulan laella lähellä Stanfordin yliopistoa sijaitseva epätavallinen
laitos, joka tunnetaan tutkijapiireissä nimellä Think-Tank, edellyttää
vuosittaisilta vierailevilta tutkijoiltaan yksinomaan sitä, että he istuskelevat
huolellisesti valittujen muitten yhteiskuntatieteilijöitten muodostaman
ryhmän kanssa ja ajattelevat.
Oxford English Dictionaryn tieto termin vasta 1958 saamasta nykyisestä
päämerkityksestä yhteiskunnallisia ydinkysymyksiä käsittelevänä
elimenä, laitoksena tai firmana heittää siis ainakin parilla
vuodella. Kesti kuitenkin pitkään, ennen kuin tällaisia toimijoita
ryhdyttiin kutsumaan tavanomaisesti ajatuspajoiksi. Think tankin
vanha perusmerkitys sinnitteli ja jatkui paikoin tietokoneittenkin
kuvaamisessa aivojen kaltaisiksi ajatussäiliöiksi. Abstraktimmin
nimitystä soviteltiin monesti ennemminkin lyhytkestoisiin kokoontumisiin
ja hankkeisiin kuin pysyviin instituutioihin. Usein
toistuva ja yritysjohtajia ilmeisesti mairitteleva väite, että sanapari
levisi yleiseen käyttöön ennen muuta II maailmansodan aikaisesta
sotilasslangista, jossa sitä olisi käytetty strategiakokoushuoneista
karttapöytineen kaikkineen, ei näytä saavan tukea kirjallisuudesta.
Konkreettisen paikan merkitys kylläkin korostui käsitteessä sekä
ennen että jälkeen sen, kun satavuotias Popular Science opasti 1970
tee-se-itse-nikkareita rakentamaan vanerilevyistä oman ajatustyötä
virvoittavan, aikakauslehtien sivuilla vuoratun ja kätevästi sisään
ryömittävän pentagoninmuotoisen think tankin nimeltä Meditator.
Chicagon yliopiston valtiotieteen professori Leo Strauss (1899–
1973) käytti termiä 1966 antiikkikommentaarissaan pitkälti stanfordilaiseen
malliin. Kun hän viittasi kreikkalaisen näytelmäkirjailijan
Aristofaneen (n. 446–n. 386 eaa.) Pilvet-komediaan, jossa tutustutaan
pienessä majassa eli frontisterionissa (Φροντιστήριον) kokoontuviin,
kuuluisan filosofin Sokrateen (469/70–399 eaa.) johtamiin
”viisaisiin sieluihin”, hän englanninsi talon think-tankiksi.
Aristofanes-käännöksissä siitä on käytetty sanoja thinking-shop
(”ajattelupaja”), meditation-hall (”mietiskelysali”) ja thoughthery
49