ajatuspajoista

Ajatuspajoista innovaatiokumppanuuksiin
silkan metodin sijaan ”elämänfilosofiaa”, pelkkien kaavioiden sijasta
”tavoite- ja menetelmäfilosofiaa”. Sartorius sanoi filosofian
henkivän ”kypsyyttä ja arvostusta”. Se ei ollut mikään koriste,
vaan osa päämääriä ja suunnitelmaa niihin pääsemiseksi. Sen
ääneen sanominen firmalta tarkoitti samaa kuin ”Tässä me seisomme
pystypäin”. Sartoriuksen mukaan filosofiaton yritys oli tarkoitukseton
ja sokea.
Vasta tämän jälkeen missio alkoi vähitellen ilmaantua yritysten
itsekuvauksiin filosofian rinnalle. Yhdysvaltain ilmavoimat kertoi
missiostaan 1959 ja mittaustekniikoita valvova National Bureau of
Standards (1901–1988; nyk. National Institute of Standards and
Technology) taas 1962, siinä missä The Bankers’ Magazine esitteli
missiolaadintaa uutena käytäntönä 1964. Kunnolla se yleistyi vasta
80-luvulla. Silloin myös ilmestyi ensimmäisiä tutkimuksia aihepiiristä.
Capon & kumppanit totesivat vielä 1987, että heidän
aineis tossaan 60 prosentilla korporaatioista oli muodollinen missioväittämä
osana strategiasuunnitteluaan, eikä näistäkään ollut
tutkijoiden mielestä kelvollisia kuin reilu neljännes. Falsey puolestaan
raportoi 1989, että monissa hänen penkomissaan tapauksissa
filosofia – joka usein yhdistyi myös credoon eli ”(perus)uskomukseen”
tai ”(pohja)vakaumukseen” – saattoi ”tehokkaasti luotsata
firman läpi vaikeiden aikojen” ja maineenmenetyksen vaaran paikkojen.
Hän tarjosi kirjaansa oppaaksi kaikille viestintäjohtajille ja
pomoportaalle ylimalkaan.
Filosofien on turha suhtautua yliolkaisesti tällaisiin käytäntöihin.
F-sanaa käytetään laajasti erilaisissa yhteiskunnallisesti tärkeissä
yhteyksissä, joista alan ammattilaistenkin on syytä olla
perillä. Varsinkin amerikaksi mutta myös monissa muissa kielissä
sanan ”filosofia” vastineilla on myös arkinen sivumerkitys tai tavallinenkin
käyttötapa, jossa sillä tarkoitetaan ”ohjenuorastoa käytännön
asioissa”, ”järkevää, kärsivällistä tai tyyntä asennetta ikävyyksien
tai ärsyttävyyksien tullen”, ”yksilön tai ryhmän perustavinta
laatua olevia uskomuksia, käsityksiä tai asennoitumisia” tai
yksinkertaisesti ”mitä tahansa uskomusta siitä, miten elää tai toimia
jossakin tilanteessa”. Etenkin yhdysvaltalaisesta politiikasta
tuttu tottumus puhua ”minun filosofiastani [asiassa X tai tilanteessa
Y]” on tehokkaasti leviämässä ympäri planeettaa.
16