ajatuspajoista

Ajatuspajoista innovaatiokumppanuuksiin
lippulaivatuotteesta. Jos pitäisi mainita vain yksi FA:ta luonnehtiva
ja muista suomalaisista liikkeenjohdon konsulteista ja valmennustaloista
erottava painopistealue, se olisi todennäköisesti juuri
ajattelunhallinta. Se on yhä Järvilehdon signatuurijuttuja. Esimerkiksi
hänen motivaatiopainotteiseen artikkeliinsa Fujitsun asiakaslehdessä
2015 sisältyi erillinen ajan- ja ajattelunhallinnan osuus
FA:n Ajattelunhallinnan opas -suosituksineen.
Epätosi väite siirtymisestä XX vuosisadan ajanhallinnasta XXI
vuosisadan ajattelunhallintaan mahtuu vaivoin yliampuvan markkinointikielen
rajoihin. Ajanhallinnasta on debatoitu nykyisenkaltaisessa
mielessä ja nykyisentyyppisin käsittein vähintään 40-luvulta
lähtien. Jos ajan mittailu alkoi tuhansien vuosien takaisista
muinaisista korkeakulttuureista, ensimmäiset mekaaniset kellot
rakenneltiin keskiajalla, taskukello ilmaantui 1600- ja rannekello
yleistyi 1900-luvulla, ajan riittävyyttä ryhdyttiin manageroimaan
II maailmansodan aikoihin. Se on paremminkin 1900-luvun
loppu puoliskoa kuin koko vuosisataa leimaava ilmiö. Työn tehostamisen
perinne, jossa mittailtiin koneiden ja ihmisten nopeutta
erilaisissa teollisissa suorituksissa taas oli täysin arkinen asia viimeistään
1800-luvun puolitiessä alkaen vaikkapa brittiläisestä ”tietokoneen
isäksikin” liioitellen kehaistusta Charles Babbagesta
(1791–1871).
’Ajattelunhallinta’ ei ole eilisen teeren poika. Brittirunoilija Samuel
Butlerin (1613–1680) mehevä säesatiiri Hudibras (1678) viittaa
ensiosassaan (1663) viittaa tieteisiin ja taiteisiin hengenharjoituksina,
joissa ihmismieli oppii luonnon koulimana ”ajattelun kurin
ja hallinnan”. Nykykeskusteluun suoraan kuuluvalla tavalla käsitettä
käytti jo esimerkiksi Raines 1973 kuluttajalle suunnatussa
opaskirjassaan. Hän esitteli sen yhdessä ’liikkeidenhallinnan’ ja
’ainestenhallinnan’ kanssa osana tehokasta kotitalouden hoitamista.
Tästä kannattaa huomauttaa siksikin, että kun Martelan
Tahdonvoiman käyttöohjeessa suositellaan Donald Trumpin kanssa
kirjailijanuransa aloittaneen itse- ja yrityskehittämiskonsultin
Tony ”The Energy Project Inc.” Schwartzin Be Excellent at Anythingiä
(2010), tätä perustellaan sillä, miten teos opettaa ”ajankäyttösi
tarkkailun sijaan” manageroimaan omaa ”energiankäyttöäsi”.
Rainesin manuaalin kantava ajatus on nimenomaan niin ajan
kuin tarmonkin tehohyödyntäminen.
332