ajatuspajoista

Ajatuspajoista innovaatiokumppanuuksiin
Csikszentmihalyilla kyllä on pokkaa naljailla positiivisuuskonsulteille.
Esipuheessaan antologiaan Designing Positive Psychology
(2011) hän myhäilee ensin, että hänen ja Seligmanin toiveet
ovat toteutuneet, kun sadat uudet elämisvalmentajat levittävät
myönteisen psykologian sanomaa ympäri palloa. Perään hän kuitenkin
letkauttaa, että ”tietystä palvelusta laskuttava henkilö ei voi
suhtautua siihen yhtä kriittisesti tai asiakkaat alkavat epäillä, ettei
tuote vastaakaan mainosta”. Tästä syystä elantonsa elämäkoutsauksella
ansaitsevat ”tarvitsevat teorioita onnesta ja sitä aikaan saavista
toimista”, jotka ovat kerrassaan parantumattoman sovellusvalmiita
ja muuttamattomissa. Sovittelevammin Csikszentmihalyi
täsmentää puhuvansa paineesta, jota pitää osata vastustaa. Youssef
& Luthans taas korostavat ”positiivisuutta yleensä ja työpaikkapositiivisuutta
erityisesti”. Johtajien pitää ”yhdentää” ne ”organisaatioidensa
rakenteisiin, strategioihin ja kulttuureihin”, saattoihan
vaikkapa toiveikkuus tuottaa ”luovuutta ja innovatiivisuutta”.
Positiivisuus kuitenkin vaati tutkimista eli positiivista psykologiaa,
’positiivista organisaatiokäyttäytymistä’ ja ’positiivista organisaatiotutkimusta’.
FA ei ole kokonaan jättäytynyt pois oman luonteensa täsmentämisistä.
Järvilehdon kirjoituksiin sisältyy kolme firman toiminnan
kriittisen tarkastelun kannalta erityisen merkityksellistä ulostuloa.
Ensinnäkin hänen blogissaan kommentoidaan osiossa II.7
selvitettyä Losada & Fredrickson -jupakkaa. Ajattelun ammattilainen
mainitsi lokakuussa 2013 Brownin & kumppaneiden positiivista
psykologiaa jyrkästi moittineen kriittisen artikkelin ja Fredricksonin
vastineen:
[Fredricksonin] teorialt[a] on ammuttu yksi sen keskeisimmistä tukijaloista
alas. Kuitenkin hän artikkelissaan osoittaa kirkkaalla argumentaatiolla,
että itse ajatus positiivisten tunteiden ja tunneilmaisujen merkityksellisyydestä
on tästä kritiikistä huolimatta erittäin hyvin perusteltu.
Se, onko suhdeluku kolme per yksi, tai jotain muuta, jää ratkaistavaksi.
Mutta valtavan laaja tutkimusnäyttö osoittaa, että tutkimuksen perusajatus
on yhä vahva […] Mielestäni alkuperäistä Losadan ja Fredricksonin
artikkelia, Brownin ja kumppaneiden kritiikkiä ja Fredricksonin
vastinetta pitäisi lukea joka ikisellä tieteenfilosofian ja tieteen etii kan
kurssilla esimerkkinä siitä, miten tiede parhaimmillaan edistyy nimenomaan
rakentavan ja kriittisen ajattelun yhteisvaikutuksesta. […]
308