ajatuspajoista

Tapausesimerkki – Filosofian Akatemia Oy
murrosta tavassamme ajatella työtä”. Hän lisää: ”Ja tämä pätee
kaikkiin työpaikkoihin.” Jaskarista ”Suomi voisi nyt muuttua varovaisesta
taapertajasta ja ideologisesta debatoinnista aidoksi pilottiyhteiskunnaksi,
joka uskaltaa kokeilla ja olla erilainen”. Tässä hän
nojaa Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskuksen professoriin,
kasvatustieteestä 1998 väitelleeseen ja Aallossa vierailevana ”sosiaalisten
innovaa tioiden” professorina toimivaan Pirjo Ståhleen.
Raporttikäsikirjoitusta kommentoinut Anonyymi Konsultti
arvioi Jaskarin antavan sinänsä varsin oikeanlaisen kuvauksen
Supercellin pestauspolitiiikasta. Tapausesimerkissä vain on ongelmansa:
”On looginen ja aritmeettinen mahdottomuus, että kaikki
työpaikat voisivat rekrytoida näin. ’Parhaita tyyppejä’ eivät voi olla
kaikkien työpaikkojen kaikki työntekijät. Aika paljon on myös
työpaikkoja ja rooleja, joissa ’parhaat tyypit’ eivät kauan viihtyisi,
koska voivat valita, mihin menevät töihin.” Työoloista huolehtiminen
on Anonyymin Konsultinkin mielestä kannatettavaa:
Huippuyksilöillä varustetut huipputyöpaikat voivat kyllä luoda huipputuotteita
ja avata siten markkinaa. Mutta tuon uuden markkinan skaalaaminen
kansantaloudellisesti merkittäviin volyymeihin vaatii yleensä
lähinnä sitä, että suhteellisen tavalliset ihmiset tekevät hommansa kouluarvosanoin
siinä 8+.
Sisäinen motivaatio mainitsee Paanasen lisäksi suomalaisina menestyjinä
Jorma Ollillan (s. 1950) (Nokia ja Shell), Nokiassa pitkän
uran tehneen ja sitten Koneeseen siirtyneen Matti Alahuhdan
(s. 1952) ja Outotecin (ja ex-nokialaisen) Pertti Korhosen (s. 1961).
Alahuhta ja Ollila noteerataan myös painotettaessa Esa Saarisen
merkitystä. ”Yritysjohtajat Alahuhdasta Ollilaan ovatkin korostaneet
Saarisen roolia suomalaisen johtamisajattelun uudistamisessa.
Korhonen uskoo, että keskeinen seuraus Saarisen toiminnasta on,
että ’ihmiset, elävät keskimääräistä enemmän rohkeudessa ja vähemmän
pelossa. He uskaltavat unelmoida enemmän.’ Kun ulkoisen
motivaation kahleista siirrytään sisäisen motivaation tarjoamaan
itseohjautuvuuteen, on ihmisillä enemmän tilaa kukoistaa.”
Viitataan Martelan artikkeliin ”johtamisen taiteesta”. Toukokuisessa
seminaarissa Phelps kertoi tavanneensa Saarisen ensimmäistä
kertaa seitsemän vuotta aiemmin. Kohtaaminen oli kuulemma
ollut välitöntä sielunkumppanuutta. Sisäinen motivaatio
405