ajatuspajoista

Ajatuspajoista innovaatiokumppanuuksiin
varmuutta, vaan arkikielestä tuttua myönteisyyttä. Mielen sairauksiin,
ongelmiin ja häiriöihin keskittynyt moderni psykologia
oli jättänyt tyydytyksen, onnen ja hyvän elämän kesannolle.
Niinpä he seurasivat tapaa, jolla heidän kollegansa ja maanmiehensä
Abraham H. Maslow (1908–1970) oli 50-luvulta alkaen puhunut
tarpeesta tutkia ”täysin toimintakykyisen” ja ”itseään toteuttavan”
ihmisen psyykeä hurmaantumisen kaltaisten ”huippukokemusten”
valossa. Maslow käytti jo termiä ”positiivinen psykologia”,
joka kuitenkin levisi yleiseen ja ohjelmalliseen käyttöön
vasta Seligmanilta ja Csikszentmihalyilta.
Akateemisena alana ”positiivinen psykologia” ymmärtää yleensä
täydentävänsä muuta tai perinteistä psykologiatiedettä. Se ei sulje
pois surun, vihan tai muiden ”negatiivisiksi” miellettyjen tunteiden
todellisuutta tai kiintoisuutta, mutta se painottaa tarvetta
tehdä oikeutta ei-kielteisille tunteille ja tiloille. Vaikka positiivinen
psykologia voikin olla psykologista perustutkimusta tukevaa laatua,
tyypillisimmin se hahmottuu soveltavaksi alaksi, jota kiinnostaa
avustaa yksilöiden elämänlaadun parantamisessa. Monissa
sen nimissä tehdyissä tai siihen vetoavissa tutkimuksissa väitetäänkin,
että positiiviset tunteet ja kokemukset ovat yhteydessä parempiin
saavutuksiin ja onnellisempaan elämään. Näitä löydöksiä yksinkertaistavat
julkisuudessa etenkin yksityisessä Pennsylvanian
yliopistossa Seligmanin perustaman MAPP-täydennyskoulutusohjelman
suorittaneet ja usein valmennuskonsultteina työskentelevät
henkilöt. Mutta myös varsinaiset positiivisen psykologian tutkijat
ovat omienkin sanojensa mukaan olleet monesti varomattomia
yleistävissä väitteissään.
Tuore kokoelma Positive Psychology on the College Campus (2015)
kuvastaa näitä näkökohtia. Sen alkusanoissa vakuutetaan, ettei
alalla suinkaan ”kannusteta jättämään huomiotta ongelmia tai
heikkouksia”. Sen sijaan ”puolletaan jonkin tilanteen usein laiminlyödyn,
hyvin toimivan puolen tutkimista”. Luvataan, että
”käyttämällä tepsiviä [powerful] positiiviseen psykologiaan kytkeytyviä
strategioita ja rakennelmia […] saatetaan päästä parempiin
asemiin kohdattaessa todellisia instituutio- ja yksilötason
haasteita”. Verraten usein varsinkin ei-akateemisissa yhteyksissä
tällaisista puheenparsista katoavat ehdollisen ilmaisun (”saattaa”)
tunnusmerkit. Mutta antologiankin muodollisesti varovaisehko
132