29.06.2016 Views

ajatuspajoista

ajatushautomoraportti-netn-2016

ajatushautomoraportti-netn-2016

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

Ajatuspajoista innovaatiokumppanuuksiin<br />

jotta voisi elää kauemmin ja nähdä omat lastenlapsensa, voivat<br />

viedä kohti eudaimoniaa. Tämä saattaa vieläpä edesauttaa geenejä<br />

vastaamaan suotuisammin tapaan elää elämää.”<br />

PNAS-debatti herätti keskustelua muuallakin. Neuropsykologitohtori<br />

Dale Barr suomi blogissaan marraskuussa 2014 Fredricksonin<br />

ryhmän alkuperäistä tutkimusta kovin sanoin. 3:11-kohua<br />

RetractionWatchissa vuotta aiemmin selvitellyt Glasgow’n yliopiston<br />

psykologian ja sosiaalisen vuorovaikutuksen lehtori syytti sitä<br />

sopimattomasta tilastollisen t-testin käyttämisestä normaalijakautuneiden<br />

satunnaismuuttujien keskiarvojen koetteluun. Lisäksi<br />

Barr pyrki osoittamaan, että Fredricksonin & kumppanien keräämä<br />

aineisto ei selviä sopivammasta tilastollisten olettamiensa<br />

testauksesta.<br />

Kiistan tuomaroimisen kannalta vähintäänkin mielenkiintoista<br />

on positiivisen psykologian yhteisön sisällä syntyneen antologian<br />

Genetics of Psychological Well-Beingin (2015) varovaisuus asiassa. Siihen<br />

osallistuneet Bartels & Baselmans toteavat ensin, että hedonisella<br />

ja eudaimonisella hyvinvoinnilla ”näyttäisi olevan” eriävät<br />

geeniekspressionsa. Sitten he myöntävät, että asiaa pitäisi tulkita<br />

varovasti. Tämän jälkeen he kuvaavat sitä ”kiistanalaiseksi”. Lopuksi<br />

he jättävät koko erottelun avoimeksi: ”Kysymys siis kuuluu,<br />

voidaanko päästä sopiviin psykometrisiin oloihin, jotta nähtäisiin<br />

kaksi filosofista hyvinvointimääritelmää kahtena itsenäisenä rakennelmana.”<br />

Tällaisesta otteesta on pitkä matka positiivisten<br />

psykologien haastatteluissa, itseapuoppaissa ja usein journaaleissa<br />

tai monografioissakin käyttämiin epäilyistä ja epävarmuuksista<br />

riisuttuihin puhetapoihin.<br />

Meta-analyysista myönteisyysideologian avainpiirteisiin<br />

Nykyään erityisesti kriittistä ajattelua ja argumentointia opettava<br />

Coyne on uuttanut positiivisen psykologian arvosteluistaan yleisiä<br />

periaatteita. Blogissaan elokuussa 2015 hän totesi, että tutkimustulosten<br />

raportointia, uutisointia ja soveltamista arvioitaessa olisi<br />

ensinnäkin muistettava pienimuotoisten positiivisten tutkimusten,<br />

väärän positiivisen löydöksen ja vahvistusvinoumat. Pitäisi<br />

käyttää critical appraisalin ja AMSTAR-checklistin kaltaisia työkaluja<br />

epäilyttävien piirteiden toteamiseksi. Mutta Coynen mielestä<br />

180

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!