ajatuspajoista

Liite 2
kun tiedämme, ei olisi. Ja sitten voi ajatella, onko formaalin lauselogiikan
miettiminen ollut mielekästä. Ei se ehkä itsessään johtanut
mihinkään, mutta ne kerrannaisvaikutukset ovat valtavia.
Akateemisten tutkijoiden olisi hyvä miettiä, miten voin avata
tutkimukseni, miten sen viesti avautuu pragmaatikolle. Ja pragmaatikon
taas olisi hyvä ymmärtää, että akateemista tutkimusta
kannattaa rahoittaa ja pitääkin rahoittaa, vaikka et osaa sanoa,
että tästä tulee ensi vuonna kvartaalilla kaksi skaalautuva tuote.
Kerrannaisvaikutukset ovat olemassa, ja niistä seuraa väistämättä
hyvää. Jos me ajetaan vapaa tutkimus alas, siitä seuraa väistämättä,
että kehitys ajetaan alas, mikä sekään ei ole bisneksen kannalta
hyvä ajatus.
Olet päässyt mukaan kertomaan Suomen mallista ulkomailla
– kerroitkin blogissasi Kambodžan-matkastanne, joka kuulosti
aika jännältä?
Minun teemani ovat menneet siten, että tein gradun aikanaan
Wittgensteinista, Tractatuksen viimeisestä sivusta. Sitä kautta innostuin
tietoteo riasta – siitä, mitä voidaan tietää. Sitä kautta päädyin
tekemään tietoteoriasta väitöskirja. Sitä kautta innostuin
siitä, minkälaiset mentaaliset rakenteet ovat tietämisen taustalla.
Ja sitten tuli intuitio. Intuitiosta tuli tämä tietoisen tiedostamisen
toiminen ja erilaisten kondisten rakenteiden synty, joka on oikeastaan
oppimista, ja sen takia olen tässä. Oppiminen on Suomen
kontekstissa iso asia, ja oppiminen ja pelit avaavat ovia hurjasti
maailmalla. Enimmäkseen olen pyörinyt Jenkeissä: viimeksi kävin
siellä syyskuussa Piilaaksossa.
Kambodžan-reissu oli huikea. Aika jännä, omanlaisensa maailma.
Siellä ei ole mitään, mutta palava halu kehittyä ja kasvaa.
Paikoin tuntui, että joitain ajatuksia oli siellä helpompi saada läpi
kuin Suomessa, jonka pitäisi olla oppimisen supervalta. Jos oppimisessa
puhutaan yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta, niin yksi
syy, miksi halusin lähteä Lightneeriin mukaan, oli se, että näen,
että Filosofian Akatemialla on mahdollisuus toimia yhteiskunnallisena
vaikuttajana mutta toiminta-alueenaan vain Suomi. Oppimispelien
kautta on mahdollista tuoda esiin eudaimonia, tällainen
aristoteelinen hyvä elämä, globaalissa mittakaavassa. Vielä olemme
615