ajatuspajoista

Ajatuspajoista innovaatiokumppanuuksiin
kommentit ennen ja jälkeen seminaarin tuottivat merkityksellisyyden
tunnetta koko hanketiimille”. Yleisössä nähtiin Esa Saarinen.
Kahvitauolla Pauliina Kallio soitti harppua.
Ryan aloitti kumppaneistaan. Pitkä lista – An Incomplete List of
Recent Collaborators – saattoi kuulostaa ulkosyntyiseltä motivaatiolta.
Hän ei kuitenkaan puhunut tutkimusrahoituksesta vaan
kysyi, mikä saa ihmiset toimimaan sisälähtöisesti. Ryanin mukaan
vaikutintutkimus ei enää pohdi, mitkä ulkoiset seikat lisäisivät
motivaatiota. Viitattuaan sisämotivaation taustalla oleviin psykologisiin
perustarpeisiin omalakisuus, pätevyys ja yhteyksisyys (autonomy,
competence, relatedness) hän sanoi, että johtajan – työpomon,
opettajan, valmentajan tai kasvattajan – tehtävänä ei ole
varsinaisesti motivoida. Sen sijaan pitää rakentaa ilmapiiriä, jossa
ihminen pääsee käyttämään sisäistä motivaatiotaan. Silloin toimii
itsenäisesti ja osoittaa kykynsä. Ryanista parasta oli se, että johtaja
osoittaa välittävänsä työntekijästään.
FA:lle Passion-hanke merkitsee sen elinkeinoelämäyhteyksien
lujittumista ja jäsentymistä uudella lailla tutkimustavoitteisiksi.
Martela oli jo huhtikuussa 2015 postannut LeadingPassioniin ”sisäisen
motivaation” johtavan tuloksiin. Firman toinen edustaja Ruotsalainen
jatkoi oukokuussa. Hänen mukaansa ”sanahelinä ei riitä;
tarvitaan tietoja ja tapoja konkreettisesti tukea innostusta jokapäiväisessä
työssä”. Ruotsalainen kertoi:
Kuluva viikko on vierähtänyt Rukalla avatessani yhdessä kollegojeni
kanssa Sisäisen Motivaation Mittauksen (huikeita) tuloksia yhteistyöyrityksellemme
Pipelifelle. Osana Pipelifen toimintatapaa henkilöstö kokoontuu
Rukalle vuosittain ja viikon aikana olenkin saanut olla osana
innostunutta toimintaa ja todistanut avoimuuden ja välittämisen ilmapiiriä,
sekä tietenkin nauttinut Rukan upeista maisemista ja luonnosta.
Ekonomi-lehdessä esiteltiin hankkeen tausta-ajatuksia joulukuussa
2015. Käskyttäjän paikalle astui yrityksissä palvelija ja innostaja,
joka ”sytyttää työntekijöissään draivin”, jolloin tulos ja tuottavuus
nousevat. Avainsanoja olivat luovuus, yhteistyökyky ja kohtaamistaito,
”olipa kyseessä sitten asiantuntijaorganisaatio, muoviputkia
valmistava yritys tai hoiva-alan palvelu”. Tarvittiin pelkän ”asioiden
hoitamisen eli managementin sijasta […] ihmisten johtamista
eli leadershipiä”. Jarengon & Martelan Draiviin viitaten Ekonomi
426