ajatuspajoista

Ajatuspajoista innovaatiokumppanuuksiin
arvioitaan. Yhtä kaikki vakavia huolia Templetonin vaikutuksesta
ovat ilmaisseet myös maltillisemmat tarkkailijat.
Vähemmälle on jäänyt Seligmanin avoin tunnustus omasta uskonnollisesta
kutsumuksestaan ja hänen Authentic Happinessinsa
paino uskonnon terveysvaikutuksille. Csikszentmihalyi myötäilee
Good Businessissään (2003) uskovaisten bisnesjohtajien kertomuksia
kunnollisuudestaan ja kiittää rahoituksesta Templetonsäätiötä
ja John Templetonia (1912–2006), jota hän lainaakin
tekstissä peräti kuusi kertaa. Ehkä ensimmäisenä Seligmanin popularisoimaa
’kukoistus’-käsitettä käytti nykytavalla tv-evankelista
Robert Tilton (s. 1949). Hänen God’s Law of Successinsa (1983)
innosti epäonnistumattomattomaan kasvuun, jossa oltiin ”terveitä
ja vauraita ja kukoistavia ja rehottavia”. Alaluvussa II.5 tavattu
McGee korostaa menestyksen teologian avainroolia koko itseaputeollisuudessa.
Esimerkiksi positiivisen psykologian ja uskonnon sidoksesta
käy psykologi Thomas G. Planten (s. 1960) työ. Toimitettuaan
Faith and Healthin (2001) hän kokosi viime vuonna Religion, Spirituality,
and Positive Psychologyn (2012). Kumpikin keskittyy ”uskon
psykologisiin hedelmiin”. Santa Claran jesuiittayliopiston professorina
vaikuttava Plante esiintyi 2002 julkisuudessa tyynnyttelemässä
tilastollisilla suhteellistuksilla katolilaisten pappien pedofiliapaljastuksia
ja niitä saatellutta ”hysteriaa”. Itse hän on tutkinut
esimerkiksi uskomisen suotuista vaikutusta raitistumiseen. Myös
tuore Faith from a Positive Psychology Perspective (2015) kertoo
vastaavista uskon ”todellisista vaikutuksista ihmisten elämään”
muistaen mainita myös fundamentalismin havaituista haitoista.
Fredrickson työskenteli 2009–2010 Templeton-stipendiaattina
hankkeessa ”Uskonnollinen ja psykologinen hyvinvointi” Bostonin
yliopiston Danielsen-instituutissa, joka korostaa ”hengellisiä,
uskonnollisia ja eksistentiaalisia näköaloja” hoitamisessa. Lyubomirskyn
How of Happinesskin vahvistaa, että hyviä asioita tapahtuu,
”jos valitset uskonnon ja spirituaalisuuden aktiviteeteiksesi,
joilla lisäät ja ylläpidät onnellisuuttasi”. Painopiste on yksilön valinnanvarassa
ja mahtiuttamisessa.
Vakavin demarkaatio- eli rajanveto-ongelma positiivisella psykologialla
on yhteiskunnallisissa kysymyksissä. Siihen nivelty -
vät myös kaikki kolme äsken hahmoteltua ulottuvuutta. Vielä
148