29.06.2016 Views

ajatuspajoista

ajatushautomoraportti-netn-2016

ajatushautomoraportti-netn-2016

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

Tapausesimerkki – Filosofian Akatemia Oy<br />

luovuuden taloudesta että kurkottanut myös opetusalan mielipidejohtajaksi.<br />

Hän lainasi informaatioyhteiskuntaguru Alvin<br />

Tofflerin (s. 1928) haastattelulausuntoa: ”Julkinen koulujärjestelmä<br />

on suunniteltu tuottamaan työvoimaa taloudelle, joka ei<br />

ole oleva olemassa.”<br />

Ehkä lähimmäksi Järvilehtoa tulee kuitenkin digioppimissuitsutus<br />

Getting Smart (2011). Sen tekijä Vander Ark edustaa Learning<br />

Capital- ja OpenEdSolutions-yhtiöitä palveltuaan sitä ennen<br />

Bill ja Melinda Gatesin säätiön johdossa jakamassa yli 3,5 miljardin<br />

dollarin pottia eri kouluhankkeisiin. Yksi kirjan luvuista keskittyy<br />

motivointiin ja esittelee FA:lle tärkeän erottelun in- ja<br />

ekstrinsisiin vaikuttimiin, jos kohta menemättä taustalla oleviin<br />

Decin & Ryanin teorioihin. Mukana Getting Smartissa ovat myös<br />

”positiivinen oppimiskulttuuri”, innovaatiot, oppimisen tekeminen<br />

hauskaksi ja oppimisen käsittäminen ’peliksi’. Sitä ja Hauskan<br />

oppimisen vallankumousta vertaillessa ei voi välttyä ajattelemasta<br />

Järvilehdon ja muiden filosofianakatemialaisten tapaa tuoda angloamerikkalaisia<br />

koulutuskonsultoinnin trendejä suomalaiseen<br />

keskusteluun välittämättä täkäläisen pedagogian ja didaktiikan<br />

teorioista tai käytännöistä. Vander Arkilla ja kaltaisillaan on aihetta<br />

tuskailla yhdysvaltalaiskouluja: kun Koreassa, Singaporessa<br />

ja Taiwanissa lähes puolet oppilaista yltää matematiikassa edistyneelle<br />

tasolle, USA:ssa saman saavuttaa kuusi prosenttia. Getting<br />

Smart päättelee: ”Jälkeen jäävien suoritusten syyt ovat mutkikkaita,<br />

mutta lyhyesti sanottuna koulumme ovat vanhentuneisuuttaan<br />

käyttökelvottomia.”<br />

Järvilehto on hyödyntänyt samoja retorisia keinoja suomalaisen<br />

koulun uudistamiseksi kuin amerikkalaiset omansa. Suomen koululaitos<br />

on kuitenkin pikemminkin Korean, Singaporen ja Taiwanin<br />

koulujen kuin USA:n koulujen tasolla, olennaisena erona<br />

Aasiaan kovan komennon puuttuminen. Silti hän on onnistunut<br />

luomaan mielikuvan – ja vakuuttamaan merkittävissä määrin<br />

niin poliitikkoja ja muita vaikuttajia kuin tavallaisia kansalaisia<br />

– siitä, että ilman FA:n (tai Lightneerin) rohtoja suomalaiset opinahjot<br />

luhistuvat surkeuteensa. Argumentintapainen nojaa päätelmään:<br />

koska suomalainen oppilas ei pelaa päätöikseen tai opettaja<br />

herätä välitöntä mielikuvaa IT-ässästä, jotain täytyy olla syvästi<br />

vialla ja Pisa-huipulta syöksytään pian verkkotaidoitta rämpiessä.<br />

379

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!