ajatuspajoista

Ajatuspajoista innovaatiokumppanuuksiin
Palataan osiossa III.6 tavattuun englantilaiskirjailijaan William
Shakespeareen (1564–1616). Järvilehto viittasi bardiin esimerkkinä
siitä, kuinka tuskastuttavaa on etsiä yksittäistä lainausta tekstin
paljoudesta. Mestariajattelijassa hän olikin kiitettävästi kaivanut
esiin Paavo Cajanderin (1846–1913) Hamlet-suomennoksesta säkeet
”Mikä mestariteos ihminen on?/ kuinka ylevä järjeltään!/ […]”
Sen hän jätti sanomatta, että hänen lähteisiinsä kuuluva Arielyn
Predictably Irrational (2008) alustaa täsmälleen samoin oman järkitulkintansa.
Jo pitkään tekstikohta on ollut locus classicus, kun
on käsitelty ir- ja rationaalisuutta, mistä todistavat vaikkapa teologi
Mooren The Rational Basis of Orthodoxy (1901) ja politologi
Bestin The Mainstream of Western Political Thought (1980). Katkelman
toistavat myös esimerkiksi Andreasenin kevyt aivoteos The
Creating Brain (2005), Sankarin bisnesmanuaali Management of
Technological Change (1991), Gabhartin pärjäämiskäsikirja How to
Succeed in College (1989) ja Yountin avioliitto-opas Planning for
Happily Ever After (2010). Lahti taas lainasi blogissaan joulukuussa
2015 korrektisti Shakespearen historiallisen draaman Henrik V
(1599) alkukielistä säettä All things are ready, if your mind be so,
jonka Cajander välittää muodossa ”Valmist’ on kaikki, jos on miehuus
valmis.” Sama lainaus on mukana irlantilais-yhdysvaltalaisen
new thought -miehen Murphyn treenauskirjassa Maximize Your
Potential Through the Power of Your Subconscious Mind to Overcome
Fear and Worry (1963). Se kuului II.5:ssä esiteltyyn Kasvuvalmennus
Oy:n tärppilistaan.
Filosofianakatemialaiset ovat hyvinkin saattaneet pitää Shakespeare-lukupiiriä.
Martela määrittelee Tahdonvoiman käyttöohjeessaan
’sivistyksen’ kyvykkyydeksi ”ymmärtää omaa aikaansa ja sen
ilmiöitä” ja jatkaa: ”Ja tässä laajassa missiossa auttavat niin kulttuuriperintömme
keskeisten teosten tuntemus kuin perusymmärrys
psykologiasta ja filosofiasta. Sekä tietysti ajan hermolla olevien
uusien ilmiöiden havainnointi. Eli niin graffitit kuin Gramsci, sosiaalinen
media, Shakespeare ja synapsit kuuluvat kaikki yhtä
lailla nykyihmisen sivistyksen pariin.” Tarkempi katsaus FA-kirjallisuuteen
osoittaa, että sen kotikenttä on ainoastaan englannik -
si kirjoitettu, tyypillisesti psykologis-neurologisesti painottunut
oma-apu- tai bisnesopaskirjallisuus. Martela voi vallan hyvin uskoa
vakaasti sivistyskäsitykseensä, jossa paljastavaa on ainakin
342