29.06.2016 Views

ajatuspajoista

ajatushautomoraportti-netn-2016

ajatushautomoraportti-netn-2016

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

Tapausesimerkki – Filosofian Akatemia Oy<br />

joka ei sekään suo Weber-sitaattia mutta kylläkin lähdeviitteen<br />

Path to Purposesta pudotettuun Buechneriin. Noble Purposen julkaisi<br />

uskonnon ja tieteen ravitsevaa ristikkäisyyttä ajava, osiossa<br />

II.7 esitelty vaikutusvaltainen Templeton-säätiö. Palataan kutsumukseen<br />

luvun lopulla.<br />

Tämä merkillinen lumesitaattitapaus ei ole poikkeus vaan FA:n<br />

yleinen toimintaperiaate. Valonöörit-kirjan toinen Aristoteles-maininta<br />

menee metsään: Martela väittää kreikkalaisen pitäneen ihmistä<br />

”sosiaalisena eläimenä”, vaikka yleistietoonkin pitäisi kuulua<br />

aristoteelinen käsite ’poliittinen eläin’. Tämä epätarkkuus<br />

kuuluu kuitenkin harmittomimpiin FA:n tavassa väärinkäyttää<br />

filosofiaa. Jo arveluttavampaa laatua on tapa, jolla Hauskan oppimisen<br />

vallankumous palaa Aristoteleeseen ja tämän edeltäjiin. Kun<br />

Järvilehto sanoo Sokrateen (n. 470/469–399 eaa.) määritelleen ihmisen<br />

höyhenettömäksi kaksijalkaiseksi, hän ei esitä tälle esitettävissä<br />

olevaa tukea Platonin (n. 428/423–348/347 eaa.) teoksista.<br />

Kun hän niin ikään viitteittä väittää Aristoteleen määritelleen ihmisen<br />

ratio naaliseksi eläimeksi, hän puhuu perättömiä. Stageiralaisen<br />

teoksiin ei sisälly moista määritelmää, vaikka se onkin<br />

sopusoinnussa hänen ajatustensa kanssa. Määritelmä vakiintui<br />

vasta keskiajalla.<br />

Platonilta Järvilehto toistaa useissa kirjoissaan yhtä ja samaa<br />

poimintaa. Hän on mieltynyt kertaamaan kreikkalaisen Faidrosdialogiin<br />

sisältyvän vertauskuvallisen esityksen ihmissielusta<br />

kahteen suuntaan vetävänä parivaljakkona. Omaperäistä sanottavaa<br />

Järvilehdolla ei ole hevosmetaforasta. On sen todellinen lähde<br />

mikä hyvänsä, se voisi hyvin olla otettu valmiina eettisen johtamisen<br />

professorina New Yorkin yliopiston kauppakorkeakoulussa<br />

toimivalta sosiaalipsykologilta Jonathan Haidtilta (s. 1963). Templeton-palkinnon<br />

2001 saaneen ja säätiön puolueettomuutta puolustaneen<br />

tutkijan The Happiness Hypothesis (2006) on sekoitus Csikszentmihalyita,<br />

Seligmania ja Fredricksonia sekä motivaatio- ja<br />

neuropsykologeja ynnä Platonia. Se istuu saumattomasti Järvilehdon<br />

mieltymyksiin ja otteisiin. Hevoshavainnollistus sisältyy myös<br />

osios sa III.3 mainittujen Heathin veljesten Switchiin (2010).<br />

”Kuten kreikkalaisfilosofi Epikuros aikanaan totesi, ihmiselle,<br />

jolle riittävästi on liian vähän, ei mikään ole riittävästi”, kertoo<br />

Järvilehdon Upeaa työtä! Pelottomuuden ja kivuttomuuden<br />

247

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!