ajatuspajoista

Tapausesimerkki – Filosofian Akatemia Oy
Digitalisaatiosta toivotaan Suomen pelastajaa. Moni arvelee, että teknologian
luomat ratkaisut auttavat myös suomalaisen koulutuksen kasvuuralle.
Pisa-tulosten väitetään meillä kääntyneen laskuun koulun vanhentuneiden
opetusmenetelmien takia. On totta, että digitaalisia työvälineitä
hyödynnetään kouluissamme kansainvälisesti vertaillen niukasti.
Läppäreiden ja älylaitteiden uskotaan siksi olevan oikotie oppimisen
onnelaan. Tietokoneiden opetuskäytöstä saadut kokemukset maailmalla
ovat kuitenkin ristiriitaisia. Tiedonkäsittely oppitunneilla kyllä
helpottuu ja ongelmien ratkaiseminen nopeutuu, mutta samalla perusasioiden
omaksuminen käy vaikeaksi ja ajattelun taitojen oppiminen hidastuu.
[…] Amerikkalaisissa tutkimuksissa on todettu netin suurkäyttäjien
aivotoiminnoissa sellaisia fysiologisia muutoksia, jotka vaikeuttavat
syväoppimista. Oppimisesta tulee pinnallista digitaalista loikkimista,
josta syvällinen ymmärtäminen ja kokonaisuuksien hahmottaminen
uupuvat. […] Nopean tiedonkäsittelyn aikoina on syytä oppia hitaan
elämän valmiuksia.
Toukokuussa 2016 Sahlberg totesi myytiksi tietoteknikkaa tottuneesti
käyttävien nousevan polven diginatiivien älyllisen harppauksen.
Taloussanomat-haastattelussa hän sanoi, että nuorilla oli
vai keuksia ”[k]eskittymistä vaativassa lukemisessa ja syvällisessä
ajattelussa vaikkapa matematiikan tehtävien parissa”. Yleistyneillä
älylaitteilla ja lisääntynellä ruutuajalla näytti olevan osuutta oppimistulosten
heikentymiseen vauraissa maissa. Sahlbergin sanoin
ne huononsivat ”keskustelua, myötätuntoa ja toisten kohtaamista”,
joten ”vuorovaikutustaitojen” ja ”luovan ongelmanratkaisun” taitoja
oli syytä vahvistaa suomalaisissakin kouluissa. Jutun taustalla
oli YleX:n raportti, jossa Sahlberg ja kirjailija-aineenopettaja
Tommi Kinnunen (s. 1973) toppuuttelivat kuvitelmia niin nuorison
monipuolisista digitaidoista kuin uskosta opetuksen digitalisoimisen
autuaaksi tekevyyteen. Samaan aikaan kun oppilailla oli yllättävän
paljon ongelmia tavallisessa tiedonhaussa ja tekstinkäsittelyssä,
osa aikuisista puhui digiloikasta sisällyksettömästi. YleX:lle
Sahlberg vakuutti varmuuden vuoksi rakastavansa teknologiaa ja
pitävänsä sitä paljossa ratkaisuna. Hän täsmensi talouslehdelle:
Ei ole mitään näyttöä siitä, että internetin, älylaitteiden tai teknologian
suurkuluttajat olisivat parempia ongelmanratkaisijoita ja tiedonkäsittelijöitä,
tai luovempia ja tehokkaampia oppijoita kuin muut.”
385