ajatuspajoista

Tapausesimerkki – Filosofian Akatemia Oy
toppuuttelevia tai vähätteleviäkin sävyjä, olennaista olivat maan
päälehden suoma huomio ja kokonaisarvion myönteisyys. Merkillepantavasti
tässä reaktiossa Mestariajattelijaan hyväksyttiin ohimennen
tekijän kehystyspuhe ja kustantajan markkinointiväite tiedelähtöisyydestä
ja tutkimusten popularisoimisesta. Kirjallisuustieteestä
2008 valmistunut, Kauppalehti Extrassakin tutkimuksen
ja bisneksen rajaseutuja sivunnut ja viime aikoina nokkelan oivaltaviin
parisuhdeteksteihin erikoistunut Niemelä käytti ilmausta
”ajattelun tieteen kuvaus” kertomatta, mitä se mahdollisesti onkaan.
Hän noteerasi tutkimuksilla perustelemisen tavan tarkentamatta
katsettaan noihin perusteisiin. Sen sijaan hän korosti, että
Järvilehto on ennemminkin ”luennoitsija” kuin ”innostuspuhuja”.
Lisäksi Niemelä kirjoitti, että kirjan ote on paremminkin ”neuvova”
kuin ”tsemppaileva”. HS julkaisi arvion tiedeosastollaan.
Seuraavan vuoden elokuussa Helsingin Sanomat teki ison henkilöjutun
Frank Martelasta otsikkonaan ”Seuraava Saarinen”. Se
ei suinkaan vinoillut oppi-isälle ja -pojalle, vaan piirsi tien Esa Saarisen
80-luvun individualistisista julkisuusmanöövereista 2010-luvun
uusasialliseen ja sosiaalisesti painottuneeseen tutkivaan filosofiaan.
Toimittaja Anna-Sofia Berner (s. 1985) raportoi Esa Saarisen
60-vuotisjuhlakirjan kunniaksi järjestetystä Otaniemen seminaarista.
”Mar te la eroaa opet ta jas taan sii nä, et tä hän ei viih dy
huo mion kes ki pis tees sä”, kuului luonnehdinta. Saarinen sai suitsuttaa:
”No pea, avoin ja myötäe lä vä. Hy vän tah toi nen ja huumorin
ta jui nen. Val ta va työ te ho. Us kal taa ylit tää ra jo ja. Ei jää älyn sä
van gik si.” Berner jatkoi, että Martela ei liioin ”tee filosofiaa yksin”.
Hän kertoi ystäväporukan perustamasta ”Filosofian [A]katemia
-yrityksestä”. Järvilehto tosin mainittiin tekstissä vain Martelan
ystävänä ja kollegana, jonka kanssa syntyi teos Ammattiosaajan
hyvä elämä. Sympatisoivassa mutta asiallisessa jutussa korostui
Martelan rooli onnellisuuden, hyvinvoinnin, auttamisen ja johtamisen
aloittelevana, syrjäytyneistäkin kiinnostuneena tutkijana:
Hä nen mie les tään filoso fia on suun nit te lu tie det tä, ku ten in si nööri tieteet
kin. Moraa li fi lo so fien pi täi si näh dä itsen sä suu ren ylei sön pal ve lijoi
na, jot ka suun nit te le vat hy viä tapo ja elää.
Ylitulkintaan ei tule tässäkään sortua. Juttu ei ollut poikkeuksellinen,
joskin se edusti tavallista parempaa, monipuolisempaa ja
211