ajatuspajoista

Tapausesimerkki – Filosofian Akatemia Oy
linjasi, että ”innostavan ilmapiirin syntymiseen vaikuttavat merkittävästi
johtajan ihmiskuva ja johdettavien toimintaan kohdistuvat
odotukset”. Kunhan panostettiin ”työssä koettuun energisyyteen
ja innostuneisuuteen”, firma saattoi odottaa neljän prosentin
nousua osakkeelleen. Perusteluksi kelpasi USA:ssa 80-luvulta
lähtien tehtyjen 100 parasta työpaikkaa -listauksissa menestyneitten
yritysten kurssikehitys, vaikka FA:n ajama ’draivi’ pyrki
esittäytymään uutuutena. Ekonomi vahvisti muitta mutkitta, että
”[d]raivi on hyväksi tuottavuudelle”, koska draivikkaat työntekijät
”panostavat enemmän energiaa tekemiseensä, näkevät tehtävänsä
laajemmin, oppivat nopeammin ja syvemmin, ovat luovempia,
tuottavat enemmän innovaatioita, palvelevat asiakkaita paremmin
ja vaihtavat harvemmin työpaikkaa” ja sairastavatkin draivittomia
vähemmän. Tässäkin yksi ja sama draivi sai selittää ilmiöitä, joita
oli tutkittu eri tutkimuksissa eri käsittein.
”Innostavassa työskentelyssä ihmiset antavat parastaan työnantajien
käyttöön”, Vuori kertoi Ekonomille. ”Pehmeät johtamisen
arvot ovatkin nyt bisneksen kovinta ydintä”, hän jatkoi kertoen,
että Leading Passionissa kyseltiin 80–00-luvuilla syntyneen Y-
sukupolven mielipiteitä. Oli tarkoitus selvittää, pitävätkö ”konsulttiyritysten
trendiraportit” paikkansa, kun ne väittävät Y-polven
kaipaavan johtajakseen palautetta antavaa, tukevaa ja joustavaa
visionääriä. Vuori lisäsi: ”Suomen Ekonomeja koskeva tutkimus
alkaa vuodenvaihteessa. Jäsenenä on jännittävää nähdä, miten
järjestön ihmiset innostuvat työssään.” Julkisuutta hankkeelle
tarjosi myös esimerkiksi henkilöstöjohtajille tärkeä tapahtumajärjestäjälehti
Evento. ”Elämme jälkiteollista murrosta, jossa sekä
työ että työntekijät muuttuvat radikaalisti. Työn arvo syntyy yhä
enemmän tiedon jalostamisesta, suunnittelusta, palveluista, brändistä
ja innovaatioista. Jokaisen työntekijän innostuksella ja yhteistyökyvyllä
on entistä suurempi merkitys”, se antoi Vuoren hahmotella
helmikuussa.
Filosofiyhteisönä ja päättelykursseja järjestäneenä akateemisena
pienyrityksenä aloittaneen FA:n kulkeutuminen tällaisiin ympyröihin
saattaa kummastuttaa. Kuten alaluvussa III.1 kerrottiin,
firma kuitenkin suuntautui alun alkaen yrityskoulutuksiin, keskittyi
melko pian esimiesvalmennuksiin ja eteni nopeasti johdon konsultointiin.
”Omalla kohdallani rohkenisin väittää, että hankkeen
427