29.06.2016 Views

ajatuspajoista

ajatushautomoraportti-netn-2016

ajatushautomoraportti-netn-2016

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

Liite 1<br />

Eutopia […] on tiukasti ottaen oikea termi kuvaamaan positiivista<br />

utopiaa.”<br />

Filosofin odottaisi tietävän enemmänkin. Yhdysvaltalainen yhteiskuntateoreetikko<br />

Lewis Mumford (1895–1990) hahmotteli jo<br />

20-luvulla ajatusta eutopiasta. Hän totesi, että sellaisen toteuttaminen<br />

on nyky-yhteiskunnan kohtalonkysymys. ”Konkreettinen<br />

eutopia” piti Mumfordin mukaan rakentaa ”arkisen ympäristön<br />

todellisista tosiasioista”, jotka ”muovataan luovasti” paremmin<br />

”sydämen halua” vastaaviksi.<br />

Järvilehdon kirja listaa lähteisiinsä Kantin klassisia teoksia englanninkielisinä<br />

käännöksinä. Raportissa kerrottu tekijän puhe alkuperäistekstien<br />

lukemisesta ei saa tästä tukea. Mukaan ei mahdu<br />

kategorisen imperatiivin esittelevää monografiaa, vaikka siitä saatiin<br />

2013 suomennoskin. Vastaavasti kirjallisuusluetteloon mahtuu<br />

alkukielellä esimerkiksi Einsteinin ja Gödelin yksittäisiä artikkeleja.<br />

Sen sijaan viittaus tanskalaisen Niels Bohrin (1885–1962) atomiteoriaan<br />

ei saa tuekseen lähdetietoa. ’Filosofian’ käsitteen kannalta<br />

kiintoisaksi hänen artikkelinsa ”On the Constitution of<br />

Atoms and Molecules” tekisi aiheensa lisäksi myös sen julkaisupaikka:<br />

(monitieteellinen klassikkolehti) Philosophical Magazine.<br />

Vol. 26, No. 1, 1913, 1–24. Kuin vastapainoksi lähdeluettelossa komeilee<br />

englanninkielinen verkkoversio alasaksilaissyntyisen kirjoittajan<br />

Johann Peter Eckermannin (1792–1854) kuuluisasta teoksesta<br />

Gespräche mit Goethe in den letzten Jahren seines Lebens,<br />

vaikka Monenkirjavia kuvitelmia ei pukahdakaan Eckermannista<br />

tai Goethesta. Omituinen merkintä Järvilehdon kirjallisuusluettelossa<br />

on siksikin, että nimekkeen ilmestymisvuodeksi on merkitty<br />

1829, jolloin Goethe oli vielä elossa. Saksalainen alkuteos näet julkaistiin<br />

vasta 1836, toinen painos 1848 ja englanninnos Conversations<br />

1906. Jokin Eckermannin välittämä, Goethen 1829 lausuma<br />

lause lienee viime hetkellä poistettu suomalaisniteen sitaattivalikoimasta.<br />

(Lähdeluettelon huolittelemattomuutta kuvastaa myös<br />

rivi: ”More, T. (2003). Utopia.”) Näitä huolimattomuusvirheitä ei<br />

olisi tietenkään aihetta erikseen korostaa, ellei lähdeasenne olisi<br />

systemaattisen kummeksuttava.<br />

Kirja mainitsee Daniel Dennettin kehottavan kriittisiä kirjoittajia<br />

aina hankkiutumaan syvälliseen ja luotettavaan ymmärrykseen<br />

vastapuolen näkemyksestä ennen sen moittimista. Mitään<br />

585

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!