ajatuspajoista

Tapausesimerkki – Filosofian Akatemia Oy
f-sanaa puhumalla ”ajankohtaisen huippututkimuksen” eli a-
sanan sa rinnalla ”filosofian tuhatvuotisesta perinteestä”. Yhtä
kaikki filosofiset painotukset saattavat vähentyä entisestään firman
kärkihenkilöiden julkisista sanomisistakin, siksi niukasti filosofiaa
ja filosofeja esiintyy esimerkiksi Martelan uusimmassa kirjassa.
Kun keväällä 2014 julkistettiin FA:n yhteistyössä japanilaisen
tietojärjestelmäjätin Fujitsun kanssa kehittämä Smart Workingajanhallinta-,
työtapafiksuus- ja työvälinehyödyntämismalli, FA
esiteltiin ”tutkimus- ja koulutusyrityksenä” ilman siihen saakka
säännönmukaisesti käytettyä epiteettiä ”filosofinen”. Sittemmin
myös ”koulutus” on tehnyt tilaa valmentamisen, johtamisen ja
kehittämisen kaltaisille geneerisemmille termeille.
Ehkä 25 prosenttia. Vähemmän kuin mitä alkuperäinen ideaali oli. Se
johtuu osittain siitä, että menestyksekäs liiketoiminta vaatii tekemään
kaikenlaisia ponnistuksia.
Näin Järvilehto vastaa n & n:n tiedusteluun tutkimuksen nykyosuudesta
FA:n toiminnassa. MIND-podcastissa hän käytti karumpaa
suhdelukua 5:95. Hän jatkaa n & n -haastattelussa: ”Akateemisuus
ja lukeneisuus on kuitenkin siinä se kivijalka.” Järvilehto
selittää kysymättä tutkimuksen alikorostunutta asemaa peräti
kuudella eri tavalla. Vaikka tutkimusyritykseksi itseään luonnehtiva
FA joutuu painottamaan valmennustoimintaa enemmän
kuin alkuun halusi, i) sen juuret ovat tutkimuksessa, ii) se pitää
yhä kuukausittaisia ”seminaareja” ja järjestää ”konferensseja”, iii)
sen empiiriset selvitykset pohjaavat filosofisiin tutkimuksiin, iv)
sen valmennuksia tarkastellaan koko ajan tutkijamaisen itsekriittisesti,
v) sen sponsoroimat ja tutoroimat gradut ovat saaneet hyviä
arvosanoja ja vi) sen työntekijöiden ”valtava enemmistö” julkaisee
korkeatasoisilla tiedefoorumeilla. Vaikka tämä kaikki pitäisi paikkaansa,
tuskin poistuisi epäsuhta tosiasiallisen tutkimussatsauksen
ja hehkutetun ”tuottamamme huippututkimuksen” väliltä.
Yliopistolainen-lehden haastattelussa 2012 Järvilehto mainitsi –
Ferrissin kirjaan viittaamatta – firmassa tehtävän nelipäiväistä
työviikkoa ja aina puolet työajasta tutkimukselle omistaen. Nyt
Järvilehto sanoo n & n:lle, että viisipäiväistä painetaan ja pyytää
toimitusjohtajaa täsmentämään tilannetta. Jarenko täydentää, että
noin kolmannes työntekijöistä varaa 1–3 päivää viikosta ja pari
203