ajatuspajoista

Tausta
Tutkimus ajatushautomoista on päässyt vauhtiin 2000-luvun
jälkipuoliskolla. Yhtenä aiheen akateemisista ruotijoista Medvetz
luonnehti sitä vielä 2008 ”esiin nousevaksi alaksi”. Kanadalainen
apulaisprofessori McLevey pystyi 2015 jo kokoamaan yhteen vaihtelevia
lähestymistapoja ja tekemään eroja ajatushautomoiden
kesken. Tutkija sijoittaa think tankien tuottaman yhteiskuntatieteellisen
tiedon institutionaalisten alojen välisille ”leveille rajaalueille”.
Hän puhuu ”entistä näkyvämmistä toimijoista Kanadan
poliittisissa ja älyllisissä ympyröissä”. Siinä missä etelänaapurissa
think tankeiksi nykyään kutsuttavilla vaikuttamiskonttoreilla on
satavuotiset perinteet, Pohjois-Amerikan toisessa suuressa maassa
– niin kuin pääasiassa muuallakin maailmassa, kuten Suomessa –
niitä on syntynyt vasta 70-luvulta lähtien. McLeveyn mukaan hänen
kotimaansa ajatuspajat ovat tyypillisesti ekonomisteja kuhisevia
konservatiivisen ajatusmallin edistäjiä. Lomittuvatpa ne osaksi
elinkeinoelämän ja päätöksenteon eliittejä tai toimivatpa itsenäisemmin,
ne pyrkivät tyypillisesti määrällisyyden ja yleistajuisuuden
leimaamaan ”toimintasuuntautuneeseen yhteiskuntatutkimukseen”.
Yhdysvaltojen presidenttivaltainen ja virkakoneiston
vaihtumiseen varaava systeemi suosii usein vauraitten hautomoiden
ja muiden tahojen suoraa lobbaamista. Kanadan parlamentarismi,
pysyvä virkakunta ja puoluekuri taas ohjaavat monesti valtion
tues ta riippuvia think tankeja epäsuoraan vaikuttamiseen, esityslistojen
uudistamiseen, mediayhteyksiin ja toiminnan hyväksyttäväksi
tekemiseen jyrkkyyttä välttämällä ja poliittisen kentän laitamia
kaihtamalla. Löydöksiä kannattaa puntaroida Suomessakin.
McLeveyn erittelyssä ajatusputiikit eroavat toisistaan kolmessa
erityisessä ulottuvuudessa. Ensinnäkin ulostulojen odotettuus
vaihtelee. Jotkut pajat korostavat johdonmukaisuutta ja yksinkertaisuutta
sanomassaan, toiset uskovat irtautuvansa ideologisuudelta
kalskahtavasta arvattavuudesta, onhan maailman sotkuisuuden
vaatima neutraaliksi tekeytyvä pragmaattinen tapauskohtaisuus
osa niiden riippumattomuuskeskeistä omakuvaa. Toiseksi:
osa think tankeista painottaa tutkimusotteensa riippumattomuutta
viestintätavoistaan, siinä missä toiset yhdentävät tutkimisja
viestimisstrategiansa koko toimintaa värittäväksi kokonaisuudeksi.
Kolmanneksi jotkut tähdentävät tavoittelevansa ajamilleen
asioil le itseisarvoista julkisuutta ja alleviivaavat julkisen keskustelun
61