ajatuspajoista

Ajatuspajoista innovaatiokumppanuuksiin
keskustelun virittäminen, tavoitteiden asettaminen, kampanjoiminen
ja hallitseminen tulevat yhdeksi jatkumoksi tosiaikaisin
palauttein.”
Tässä mallissa ”tunnustetaan kansalainen luotettavana (ja käyttökelpoisena)
henkilönä, yhdenhengenajatuspajana ja yhdenhengentiedotusvälineenä”.
Jos analyysi kuulostaa atomistisen nettikeskustelun
glorifioinnilta, toisessa 2011 ilmestyneessä artikkelissaan
Peña-López tasapainottaa tulkintaa. Politologi ja nettitutkija
epäilee, että yksilöitä valtauttava informaatioyhteiskunta kyllä lisää
ennennäkemättömästi vapautta toimia, luoda, puhua ja vedota,
mutta ”voi myös olla totta, ettei hallinta – valtana muuttaa
järjestelmää – ole koskaan ollut yhtä kaukana kansalaisten ulottuvilta”.
Digikumous saattaa tuottaa vanhan rahavallan tilalle uusia
tietotaitokuiluja. Peña-López muistuttaa kuitenkin, että pelkkä
tottuneisuus ICT:n käytössä ei tee kesää: tarvitaan uusia medialukutaitoja
instituutioiden ja yksilöiden digisanomisten totuus- ja
epätotuusperkuussa. Hän lisääkin, että ’e-demokratiassa’ e:tä tärkeämpää
on d eli ”osallistuminen, sitoutuminen, yhteistoiminta,
yhdessä tekeminen… kaiken kaikkiaan demokratia sanan puhtaimmassa
merkityksessä”.
Hallinnon ja politiikan viimeaikaisista mullistuksista merkittävimpiin
kuuluu 70-luvun Yhdysvalloissa syntyneen uuden julkisjohtamisopin
eli new public managementin (NPM) tulo Eurooppaan
80-luvulta alkaen ja vuosituhannenvaihteessa vauhdittuen.
Sen ytimeen kuuluva tehokkuuden ja taloudellisen tuloksellisuuden
ihannointi alalla kuin alalla ja yksikössä kuin yksikössä sointuu
hyvin myös yksittäiseen kansalaiseen kohdistuviin ja sisäistettäviksi
tarkoitettuihin kunnostus- ja muokkauspaineisiin. Niin kutsutun
’uuden työn’ hengessä jokaisen odotetaan ainakin symbolisesti
yhtiöittävän ja brändäävän itsensä, jotta näyttäisi otolliselta
verkostoitumiskumppanilta ja sijoituskohteelta. Työelämätutkija
Jussi Vähämäki (s. 1954) kirjoitti 2007: ”Syvällisen paneutumisen
ja keskittymisen sijaan on opeteltava surfaamaan aallon har jalla.
Liiallinen sitoutuminen määrättyyn työhön ja koulutukseen
kasvattaa riskejä. Tärkeiksi tulevat vuorovaikutus- ja kommunikaatiokyvyt,
sopeutuminen tilanteeseen kuin tilanteeseen,
mahdollisuuksien hyväksikäyttö ja muutoksen sietäminen.” Hän
58