ajatuspajoista

Tapausesimerkki – Filosofian Akatemia Oy
tarve itsensä kehittämiseen ja aikaansaamiseen, ja tarve merkitykselliseen
tekemiseen. Hyvä työ on työ, joka täyttää nämä perustarpeet.”
Näin saatiin jälleen uusi versio FA:n deciryanilaisena
kauppaaman VVV-mallin taustasta. Luvattiin selvittää, miten
nämä perustarpeet tulevat kohdatuksi siivoojan sekä puhtausalan
esimiesten työssä ja miten ne voisi tyydyttää paremmin: ”Tuloksena
syntyy työkirja puhtausalan työtyytyväisyyden ja tuottavuuden
kehittämiseen.”
Hankkeen tiedonkeruuvaiheeseen kuului sisäisen motivaation
työpajoja ja näistä saatavan tiedon analyysi. Yli 300 siivoojaa ja
siivousesihenkilöä osallistui 15 eri työpajaan eri puolilla Suomea
erikokoisissa julkisissa ja yksityisissä organisaatioissa. Kesälle 2015
osui toinen vaihe: laadittiin tiekartta eli ”käytännöllinen ja konkreettinen
toimenpideohjelma nykypisteestä kutsumukselliseksi
puhtausalaksi pääsemiseksi”. Kesäkuun lopussa alan ison toimijan
ISS:n koulutuspäällikkö Elli Velling kertoi yhtiönsä blogissa pohtineensa
jo 90-luvun siivousteknikko-opintojensa aikana mahdollisuuksia
kohottaa alan ”merkityksellisen työn arvostusta”. Hän
viittasi Jarengon syksyn 2014 Finnclean-messujen ”valovoimaiseen
puheenvuoroon” arvonnousun ”nosteesta” ja ”esteistä”. Hyvää siivousta
ei huomata, mutta kaikki halusivat ”tehdä työnsä näkyväksi
ja saada työlleen arvostusta”. Kiinteistöpalvelualan koulutuspäällikkönä
ja ”siivoustyötä itsekin tehneenä” Velling tiesi ”kokemuksesta,
mikä vaikutus oman työn merkityksen tiedostamisella
on työn laatuun. Työnsä mielekkääksi ja arvokkaaksi kokeva ihminen
on motivoitunut ja onnistuu työssään paremmin kuin henkilö,
jolle työ on yhdentekevää tai joka voi työssään huonosti.
’Ihan sama’ -asenne ei myöskään synnytä maailman parasta palvelua,
jota me ISS:llä tahdomme asiakkaillemme tarjota.” Hankkeen
tuloksia täytyi vielä odottaa, ”mutta jo nyt voidaan varovasti
todeta, että kyllä, puhtausalasta tulee vetovoimainen!” Velling kehotti
esihenkilöitä ”osallistamaan” ja ”kohtaamaan” alaisiaan, ottamaan
”laatukierrokselle ja asiakkaita tapaamaan”, antamaan
vaikutusmahdollisuuden. Tällainen työntekijä on ”oman vastuualueensa
paras asiantuntija, kehitysehdotusten havainnoija – ja tiimisi
kilpailuvaltti!”
Tulosten erittelyssä todettiin ongelmat ja ratkaisut. Työntekijöiden
suuri vaihtuvuus, johtamisen vanhakantaisuus ja toiminta-
449