ajatuspajoista

Ajatuspajoista innovaatiokumppanuuksiin
kritiikittömästi viittaa tähän paperiin, on joko naiivi, huolimaton
tai kallellaan esittämään positiivisen arvion vastoin saatavilla olevaa
näyttöä. Mitä kaikkea puutteita toinkaan esiin Bolierin & kollegoiden
meta-analyysista, pidän sitä parempana.” Coyne veikkasi
kuitenkin, että Sin & Lyubormirskyyn viittaaminen ei tule loppumaan,
vaan sitä käytetään edes mainitsematta tuoreempaa ja asiallisempaa
meta-analyysia. 70-luvun ensijulkaisunsa hengessä Coyne
vaati jo elokuussa 2013 oivaltamaan terveyden ”sosiaalisen kontekstin”.
Tämän sivuuttava positiivinen psykologia oli eliitin uusviktoriaanista
luonteenrakennusta:
Epäilemättä rikkaat valkoiset esikaupunkilaiset saavat todennäköisemmin
korkeita tuloksia [Dienerin & Seligmanin 2009 esittelemällä kukoistusasteikolla].
Positiivinen psykologia on tieteen sijasta sovellettua
ideologiaa, kun se kannustaa ihmisiä onnittelemaan itse itseään korkean
pistemäärän edustamasta henkilökohtaisesta saavutuksesta. Jos he kuitenkin
ovat onnettomia tai sairaita, ongelma on henkilökohtaisessa luonteessa
ja muokattavissa asenteissa. Syrjäytetyillä, fyysisesti sairailla, on
vain itsensä syytettävänään.
Coyne lainaa äveriään positiivisen psykologian yrittäjän Aaron
Pitmanin huhtikuussa 2013 antamaaa julistusta: ”Asenteesi on
syynä köyhyyteesi.” Tämä enkelisijoittaja viittasi tuekseen Fredricksonin
Journal of Business Venturingissa ilmestyneeseen artikkeliin,
jossa todettiin positiiviset tunteet olennaisiksi voimavaroiksi
yrittäjille. Näitä olivat sosiaalinen pääoma, resilienssi ja isokuvaajattelu.
Fredricksonin sanoin ne olivat ”osa laajempaa verkkoa
ylösnousevassa spiraalissa”. Käsite ’ylösnouseva spiraali’ on korvannut
3:1-suhteen Positivityn uusien painosten alaotsikossa. Fokuksessa
on pysynyt yksilö- ja yhtiökehittäminen. Pitmanin askel
tästä eteenpäin oli lyhyt: ”Olen aina uskonut täysin rinnoin positiivisuuteen.
Toisia menestyksen tiellä neuvoessani olen aina ehdottanut
ensimmäisenä myönteistä ajattelua.” Etsiessään ounastuksilleen
ja Gladwellin The Tipping Pointista (2000) saamilleen
herätteille tieteellistä tukea Pitman oli löytänyt Fredricksonin niin
ikään tipping pointia korostavan kukoistusajattelun ja autuuskonsultti
Achorin pessimismintorjunnan.
Tätä väylää pitkin Coyne tulee lähelle Bellin, Binkleyn ja Daviesin
kritiikkejä. ”Köyhyys ja sosiaalinen eriarvoisuus ratkaistaan
184