ajatuspajoista

Tausta
vasemmalla. Vaikka ”kolmatta tietä” oli käytetty kaikesta mahdollisesta
pitkin 1900-lukua, Osbornen & Taeblerin versio ruokki
pian alkanutta brittiversiota third waysta. Kuten Shah & Malik
esittivät 2012, uuden julkisjohtamisen muutosmanagerointistrategiat
esimerkiksi ”strategisen suorituskyvyn mittauk sineen” jatkuivat
varsin saumattomasti konservatiivi Margaret Thatcherin (1925–
2013) kaudelta ”New Labour” -puolueen Tony Blairin (s. 1953) ’kolmatta
tietä’ hehkuttaneeseen hallintoon. NPM ei ole vieläkään
kadonnut, tutkijat todistelevat. Pautz taas osoitti yksityiskohtaisesti
2012, että sekä Blairin tapa uudistaa työväenpuoluetta että
hänen kollegoidensa vastaava remontti Saksan sosiaalidemokraattiselle
puolueelle sopivat erittäin hyvin yhteen useiden ajatushautomoiden
90-luvulla tarjoamien reseptien kanssa.
Kuusela & Ylönen puhuivat 2013 epäpoliittisten strategien käytön
leimaamasta nykytilanteesta ’konsulttidemokratiana’. Sitä eivät
niinkään määrittele selvityshenkilöiden yksittäiset raportit tai
neuvonantajavetoiset täsmähankkeet. Valtiomahtia on uusjaettu
puolueiden ja edunvalvojajärjestöjen lisäksi yksityisille yrityksille,
jotka ohjaavat hallintoa ja politiikkaa – niin virkakuntaa kuin poliitikkojakin
– samalla kun virkahenkilöstöä supistetaan ja aliresursoidaan.
Suomessa 215 000 ihmistä teki vielä 1988 töitä valtiolle,
mutta 2004 enää 124 000. Yliopistojen itsenäistämisen jälkeen 2010
valtiolla huhkivien määrä väheni vielä reilusti. Kuten YLE uuti soi
keväällä 2015, nykyisellä 78 000 työntekijällä heltisi ykkössija EU:n
privatisoimiskilvassa: valtiolaisten 4,5 % osuudellaan koko työvoimasta
Suomi pesee 5–11 prosentin vaihteluväliin asettuvat muut
unionimaat. Uuden mahtijärjestelyn olennaisena uutuu tena ovat
avoimuutta heikentävät liikesalaisuudet valtion ja sitä virkavastuutta
konsultoivien yhtiöiden välillä. Konsulttidemokratiaan siirtymistä
kuvanneet Kuusela & Ylönen viittaavat valtion ”tyhjentymiseen
ajattelusta”. Kuin vahinkoon vamman lisäten he osoittivat
jatkotyössään 2015, että julkisen sektorin ulkoistuksista tai yhtiöityksistä
ei useinkaan ole saatu haviteltua hyötyä.
Konsultokratian lyhyt historia Suomessa voidaan virittää kahden
tämän vuosikymmenen tapauksen varaan. Vaikka ilmiö juontaa
paljon kauempaa, se tuli korkeimmalla mahdollisella profiililla
ja valtakunnanlööppitasoisesti esiin hallitusohjelmatyössä 2010.
Kokoomuksen ja keskustan hallitseman Vanhasen II hallituksen
67