ajatuspajoista

Ajatuspajoista innovaatiokumppanuuksiin
ja kehä ei missään”. Tässä mielessä Pascalin ajatelma on ainakin
vastaus montaignelaiseen skeptisyyteen, myönteinen – ja hengellinen
– tulkinta käsityskyvyn kalpenemisesta todellisuuden äärellä.
Myös skottilakimies William Finlayson Trotterin (1871–1945)
alun perin 1910 julkaistu englanninnos välittää Pascalin ympyrälauseen
tekstiyh teyksineen riittävän täsmällisesti. Ei ole helppoa
selittää, miten Järvilehto voi merkitä sen kirjansa lähteeksi ja silti
tarjota korrektin lainauksen tai asiallisen parafraasin sijasta täysin
sotketun toisinnon. Samaa määritelmää on tosin laitettu, kuten
esimerkiksi Pârvan ja Wertz kertaavat, muiden muas sa Augustinuksen
(joka käytti ympyrää Jumalan sijaan sielun itsetietoisuuden
kuvana), Nicolaus Cusanuksen (1401–1464) (joka kuvaili älyn
rajoittuneisuutta pyrkimyksenä ympyrän neliöimiseen ja Jumalaa
puhumalla ”absoluuttisesta ympyrästä”, jossa kehä, keskipiste ja
halkaisija ovat kaikki samaa) ja Voltairen (1694–1778) (joka viittaa
siihen Pascalista puhuessaan ja tarjoaa Platonin Timaios-dialogista
tuttua Timaios Lokrilaista (400-luku eaa.) sen ensiesittäjäksi) suuhun.
Nykyaikana ajatusta piti ahkerimmin esillä Jung. Järvilehdon
tapaan – vain Pascaliin viitaten ja jumalamääritelmäksi juontaen
– sanontaa käytti yhdysvaltalainen teosofi-mystikkopariskunta
Harriette Augusta Curtiss (1856–1932) ja F. Homer Curtiss
(1875–1946) The Key to the Universe, or a Spiritual Interpretation of
Numbers and Symbolsissaan (1919/1938).
Järvilehto
Viimeisenä tapauksena palattakoon raportissa jo erityistarkastelussa
olleeseen sitaattiin. ”Kutsumus on siellä, missä taitosi kohtaa
maailman tarpeet”, väitti Järvilehto siis alun perin Aristoteleen sanoneen.
Sitten hän muunsi ajatelman asuun ”Kutsumus on siellä,
missä intohimosi kohtaa maailman tarpeet.” Tässä muodossa sitä
ovat sittemmin lainanneet taajaan niin Järvilehto itse kuin muutkin
häntä siitä kiittävät. Raportissa jo kerrottiin tositarina tämänkin
näennäissitaatin taustalla. Mutta lisäluku tarinaan saadaan,
kun katsotaan yhtä tapaa siteerata väärin myös tätä Järvilehdon
tunnetuinta feikkisitaattia.
604