ajatuspajoista

Ajatuspajoista innovaatiokumppanuuksiin
Nykyaikainen demokratia perustuu valveutuneen ja aktiivisen
kansalaisen ihanteeseen. Tällaista tavoitetta kohti työskennellään
esimerkiksi Suomen maailmankuulussa koululaitoksessa,
jossa arkista uurastusta siivittää näkemys kriittisillä ajatteluja
kansalaistaidoilla varustetusta nuoresta ihmisestä. Lukion tuoreissa
opetussuunnitelman perusteissa nämä painotukset näkyvät
kirkkaasti filosofia-oppiaineen kuvauksessa:
Mutkikkaiden kysymysten pohdiskelu ryhmässä kasvattaa opiskelijoissa
kykyä luottaa omiin ajattelutaitoihinsa ja yksilöllisiin mahdollisuuksiinsa
selvittää vaikeitakin ongelmia. Filosofian opiskelu tukee opiskelijoiden
kasvua aktiivisiksi ja vastuullisiksi sekä toisia ja yhdenvertaisuutta
kunnioittaviksi kansalaisiksi.
Saman asiakirjan yleisessä, lukio-opetusta ja lukiossa oppimista
kokonaisuutena tarkastelevassa osassa voidaan havaita vastaavaa
filosofista korostusta. ”Opiskelijoille tarjotaan mahdollisuuksia
työskentelyyn, joka kytkee opiskeltavat tiedot ja taidot sekä heidän
kokemuksiinsa että ympäristössä ja yhteiskunnassa esiintyviin ilmiöihin.”
Lisäksi esimerkiksi äidinkielen opetuksessa mainitaan
kieli-, luku-, vuorovaikutus- ja mediataitojen lisäksi tavan takaa
myös tiedon hankkimisen ja arvioimisen sekä argumentoimisen
taidot. Biologiaa käsiteltäessä viitataan ”ajattelu-, argumentointija
tutkimustaitoihin”, maantieteen kohdalla myös ”tiedonprosessointitaitoihin”.
Vastaavia asioita tähdennetään vaikkapa fysiikan,
kemian ja terveystiedon aineissa. ”Viestintä-” ja ”tulkintataidot”
sisältyvät nekin tavoitteisiin. Läpilyövä linjaus saa oikeutuksensa
lukion perustehtävän tiivistyksessä: ”Osallisuus ja demokraattinen
toiminta luovat perustaa opiskelijoiden kasvulle aktiiviseen kansalaisuuteen.”
Lienee paras lisätä, että kautta linjan teroitetaan myös yrittämisen
ja yrittäjyyden arvoa osana samaa kansalaiskuntoisuutta. Etusijan
tässä yleistähtäyksessä saa kasvaminen ja harjaantuminen
punnittujen ja perusteltujen vertailujen ja valintojen tekemiseen.
Noin 300-sivuisessa asiakirjassa käytetään sanaa ”kritiikki” tai
”kriittinen” yhteensä 187 kertaa. Näistä maininnoista merkittävä
osa liittyy lähde- ja mediakritiikkiin. Mutta Ops-perusteissa myös
esimerkiksi musiikin opetusta pohjustetaan ’luovan ja kriittisen
ajattelun taitojen’ käsitteellä. Vaikka kriittisyydessä korostetaankin
30