ajatuspajoista

Ajatuspajoista innovaatiokumppanuuksiin
Samaan aikaan on syntynyt lukuisia niitä lähelle tulevia viestintä-,
koulutus- ja valmennusyrityksiä, jotka myös pyrkivät julkiseen
ja ei-julkiseen vaikuttamiseen uusin oivalluksin ja toimintasuosituksin.
Esimerkiksi HS-Kuukausiliite-sarjakuvana ilmestyvä
Ajatushautomo satirisoi tällaista uusmuotoista medialobbausta.
Käsitteellä on ehkä yllättävästikin uutta vetovoimaa: eduskunnan
tulevaisuusvaliokunta kutsuu itseään think tankiksi, samoin sen
alaisena teollisuutta, taloutta ja hallintoa uudistava Sitra, siinä
missä kansainvälisiin yhtiöihin perustetaan think tank -innovaatioyksiköitä.
Vasta kohisten saapuneista informaatioajasta ja tietotyöstä on
joidenkin ajantulkkien mielestä jo siirrytty luovuutta, vuorovaikutus-
ja tunnetaitoja kysyvään konseptiaikaan ja verkostotyöhön.
Toiset puhuvat konsulttidemokratiasta. Joka tapauksessa käsitteiden
ja sanojen luominen ja käyttely ovat immateriaalioikeusperustaisessa,
palvelukeskeisessä, rahoitusinstrumenttivetoisessa ja tutkimustuotteistushakuisessa
nykytaloudessa ratkaisevan tärkeässä
asemassa. Tiedon hankinnan ja välittämisen vanhat ammattiryhmät
tutkijoista toimittajiin ja opettajista kirjastonhoitajiin ovat
saaneet rinnalleen yksilö- ja yhteisömanageroinnin sekä promotoinnin
ja maineenhallinnan eksperttejä.
Samalla nettivallankumous on tuonut kuuluville kannastaan
vakuuttuneita oman elämänsä sankareita. Vastaavasti self-helpbuumi
ja elämäntyyliotteen läpilyönti yleisviestimissäkin ovat asettaneet
valokeilaan jaksamisensa kanssa kipuilevan, hyväksyntää ja
kannustusta kaipaavan hahmon, jota viestimet keskittyvät hyvittelemään
ja voimauttamaan erilaisia ammatti-innostajia kuullen.
Tämä kaikki on vähentänyt esimerkiksi tiedetaustaisten asiantuntijoitten
ja tutkivien journalistien suhteellista valtaa. Mutta se on
myös tehnyt entistä tärkeämpiä näistä kaiken aikaa uusiksi pilkkoutuvan
julkisen tilan avainpaikoilla harvinaistuvista punnitun
ja perustellun tiedon lähettiläistä.
Raportti innovaatiopajoista sekä valmennus- ja kehittämistoiminnasta
kartoittaa ajattelu- ja toimintamalliehdotuksilla vaikuttamaan
pyrkivien tahojen historiaa ja nykytilaa. Se kiinnittää
huomiota etenkin tutkimuksen, liike-elämän ja poliittisen päätöksenteon
välisissä suhteissa lobbaamiseen painottamalla kuitenkin
julkisuudessa tapahtuvaa mielipiteenmuokkausta.
6