ajatuspajoista

Tapausesimerkki – Filosofian Akatemia Oy
vastuuttomalle kuin virtauksettomallekin ”kuuluuks mulle joku
tuki jostain” -asenteelle. Hän ei tuonut esiin FA:n Tekesiltä ja Työsuojelurahastolta
saamia tukia.
Martela on painottanut eri asioita. HS-mielipidetekstissään joulukuussa
2015 hän kuvaili pohjoismaista yhteiskuntamallia kaikkia
muita ”tasa-arvoisemmaksi, suvaitsevaisemmaksi ja kaikista kansalaisista
välittävämmäksi”, sanalla sanoen ”toistaiseksi parhaaksi”.
Martela vetosi jopa Väinö Linnaan (1920–1992) yhteiskunnallisen
organisoinnin, ajattelemisen ja instituutioiden arvon takuumiehenä.
YLE-haastattelussa tammikuussa 2016 hän selitti rahankätkentää
veroparatiiseihin ”addiktiolla materiaan”. Ennaltaehkäisevä
sosiaalityö ja keskinäinen auttaminen johtivat hänen mukaansa
polarisaatiosta uuteen yhteisöllisyyteen. Hän uskoi innostamisen
ja motivoimisen nostavan mielialoja, lisäävän kekseliäisyyttä
ja johtavan ”kansakunnan taloudelliseen menestykseen”. n & n
-haastattelussa Järvilehto viittaa Martelan ’suhdelo’-käsitteeseen
yrittäessään hahmotella vasemmisto–oikeisto-jaosta erkanevaa
ajatusmallia: hänestä pitää satsata niin yksilön toimintakykyyn
(”oikeistolaisen” individualistisesti) kuin myös kaikista huolen pitävään
solidaarisuuteen (”vasemmistolaisen” systeemisesti). Tämä
lähenee Martelan ’valonööri’-ihannetyyppiä yrityksenä yhdistää
rakastava hippi ja tehokas toimija. Martela taas tuntui lähentyvän
Järvilehtoa kirjoittaessaan maa liskuussa 2016 HS-yleisönosastossa
työmarkkinajärjestöjen – ja ainoa na nimeltä mainiten SAK:n –
valtaa vastaan. Hän tosin perusti kantansa niin, että mukana neuvotteluissa
kilpailukykysopimuksesta eivät ole ”työt tö mät, liit toon
kuu lu mat to mat pät kä työ läi set, eläkeläi set, opis ke li jat, lap set ja
nuo ret se kä muut kaik kein hei koim mas sa ase mas sa olevat”.
FA:n kärkihahmoilla onkin edelleen myös samantapaisia painotuksia
julkipuheissaan. Yleisradion haastattelussa helmikuussa
2016 Järvilehto selitti ”olkiukko”-nimellä tunnetun virhepäätelmän.
Hän puhui tahattomasta tai tahallisesta väärinymmärtämisestä
ja toisen väitteen pilakuvaversion kimppuun käymisestä. Poliittisessa
keskustelussa tavallisia ”olkinukkeja” viuhui Järvilehdon
erityisen paljon pakolaisviittausten takia kohua aiheuttaneen presidentin
valtiopäiväavajaispuheen kommentoinnissa, vaikka ”Niinistö
itse puheessaan juuri kritisoi sitä, että tarkkailemme toistemme
sanomisia pilkkuun asti ja teemme niistä suurta numeroa ja
419