29.06.2016 Views

ajatuspajoista

ajatushautomoraportti-netn-2016

ajatushautomoraportti-netn-2016

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

Tausta<br />

konsulttikiireisiinsä vedoten, mutta Fredricksonin vastine julkaistiin<br />

kritiikin jäljessä. Hän todisteli, että ”Losadan nyt kyseenalaistetusta<br />

matemaattisesta mallinnuksesta riisuttunakin on yhä vahvaa<br />

näyttöä siitä, että korkeammat positiivisuussuhteet ennustavat<br />

kukoistavaa mielenterveyttä ja muita edullisia seuraamuksia”.<br />

American Psychologist päätyi vetämään artikkelin osittain takaisin.<br />

”Mallinnuselementin” ja positiivisuussuhdevaihteluvälin 2,9–11,6<br />

pätemättömyys todettiin, mutta muun katsottiin yhä pätevän.<br />

Tieteellisten artikkelien takaisinvetoja tarkkaava verkkoloki<br />

RetractionWatch kysyi syyskuussa 2013 asiasta tarkemmin Sokalilta.<br />

Hänen mukaansa vastineesta ja American Psychologistin ilmoituksesta<br />

ei käynyt riittävän selväksi, mistä vetäydytään ja mitä<br />

yhä väitetään. Kun Fredrickson puhuu ”lisätutkimusten tarpeesta”,<br />

Sokal toteaa, että ”mikään aineisto ei mitenkään voisi tajota mitään<br />

näyttöä mistään epälineaarisuudesta ’kukoistuksen’ ja positiviteettisuhteen<br />

välillä”. Ennen kaikkea Sokalia ihmetytti ”hupsun<br />

paperin” läpimeno yhteisössä ja laatujournaalissa: ”Missä olivat<br />

positiivisen psykologian alan johtohahmot? […] Olivatko kaikki<br />

yhtä hyväuskoisia?” Narrative.lylle hän jatkoi lokakuussa: ”Jos<br />

[Fredrickson] olisi perehtynyt kymmenesosaankaan siitä, mihin<br />

sanoo perehtyneensä, hän olisi heti nähnyt Losadan läpi.” Friedman<br />

puolestaan kertoi kysyneensä mielipidettä Seligmanilta, joka<br />

kiisti itse koskaan kannattaneensa ”[positiivisuus]suhdetta täsmälukuna”.<br />

Yleistä tukea teorialle hän antoi esimerkiksi Flourishissaan.<br />

Guardianin haastattelussa tammikuussa 2014 Sokal nosti<br />

esiin tapauksen yleisen yhteiskunnallisen merkityksen:<br />

Tämä teoria [inhimillisestä kukoistuksesta positiivisuussuhteen tietyssä<br />

vaihteluvälissä] ei ole ollut iso tapaus vain akateemisissa piireissä, vaan<br />

on olemassa kokonainen valmennusteollisuus ja vaikutukset liike-elämässä<br />

ja kaupallisissa oppilaitoksissa. Pelissä on paljon rahaa.<br />

Alan Sokalin postmodernismihuuhaan paljastamisoperaatiosta<br />

1996 tunnettu nimi kriitikoiden joukossa saattaa jonkun mielestä<br />

tehdä kritiikistä tarkoitushakuista ja pahantahtoista. Siksi on<br />

hyvä lisätä, että myös positiiviseen psykologiaan vähintäänkin rakentavasti<br />

suhtautuva Birminghamin yliopiston kasvatustieteen<br />

professori Kristján Kristjánsson toteaa tuoreessa kirjassaan olennaisesti<br />

saman asian mutta Brownin, Sokalin ja Friedmanin<br />

169

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!