ajatuspajoista

Ajatuspajoista innovaatiokumppanuuksiin
Science help -markkinointimanööveri on huonosti mietitty. ”Se
on populaaritiedettä, jossa arkioivalluksista ammentava self-help,
psykologinen tutkimus ja kevytfilosofia menevät kivasti sekaisin”,
lohkaistiin Ylkkärin Martela-jutussa toukokuulta 2015. Ainakaan
Ylioppilaslehti ei muuten varsin onnistuneessa artikkelissaan välittänyt
täsmentää näiden keskinäisiä välejä tai suhdetta tieteen popularisointiin.
Pääongelmana on suhde self-helpiin, jos sen ravitseminen
tutkimusviitteillä ei muuta sen liikasimppeliä ja yltioyksilökeskeistä
otetta. Mutta ongelmia on itse käsitteessäkin. Se on kovin
nuori ja yhä lähes pelkästään yhteen kirjoittajaan yhdistetty. Yhdysvaltalainen
tiedetoimittaja David DiSalvo (s. 1970) esitteli termin
tutkijahaastatteluihin perustuvassa teoksessaan What Makes
Your Brain Happy and Why You Should Do the Opposite (2011). Se
pyrki todistelemaan, että usein tyydytymme asioista, jotka johtavat
meidät hakoteille ja jumiin haitallisiin ajatus- ja toimintamalleihin:
Käyttämällä pitävää tutkimusta pohjana käyttäytymisemme uudelleen
ajattelemiselle olemme paljon vakaammalla pohjalla kuin mitä suuri osa
oma-aputeollisuudesta kykenisi tarjoamaan. Emme tarvitse enempää itseapua
– tarvitsemme lisää tiedeapua.
Kirjassa on mukana filosofianakatemialaisilta tuttuja juonteita:
luovan ongelmanratkaisun korostus, Kahnemanin rationaalisuuskritiikki,
Ericssonin lahjakkuusmietteet, Byrnen Secretin mollaus,
aivoskriptit, bisnesesimerkit ja mottositaatit historiallisilta ajattelijoilta.
DiSalvo sai kehut Evolutionary Psychologylta, mutta New
Scientistin kriitikko piti kiitosten ohessa kirjailijan itsensäkin ”tietoisesti
liian yksinkertaistetuksi” kuvailemaa ajatusta ”onnellisista
aivoista” epäonnistuneena: myös ”onnettomat” aivot kopioivat
koko ajan. Juttukokoelman The Brain in Your Kitchen (2012) ilmestyttyä
DiSalvo julkaisi Brain Changerin (2013). Se mukautui
alaotsikkonsa How Harnessing Your Brain’s Power to Adapt Can
Change Your Lifen malliin itseapuoppaitten lajityyppiin ja jakaantuu
Martelan Tahdonvoiman käyttöohjeen tapaan tieto- ja toimintaosiin.
Tiedollinen osuus vilisee populaaria neuro- ja mielentutkimusta
takaisinkytkennöistä metakognitioon eli ajattelun ajattelemiseen.
Käytännöllinen osuus sisältää Mestariajattelijan ja Martelan
kir jojen tapaan ajatusohjeita, ”30 työkalua ajattelun kohentamiseksi”.
Brain Changerin yhteyttä filosofianakatemialaisiin lisäävät
300