29.06.2016 Views

ajatuspajoista

ajatushautomoraportti-netn-2016

ajatushautomoraportti-netn-2016

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

Liite 1<br />

esimerkiksi Schindlerin & Lapidin The Great Turningissa (1989),<br />

Sharman Success Through Positive Thinkingissä (1999), Rosen How<br />

to Win Campaignsissa (2005), Hartman Gervasin Fight Like a<br />

Girl… and Winissä (2007) ja Lungin Ultimate Mind Controlissa<br />

(2011). Sitaatin pelkkä alkuosa (vallan organisointikyvyttömyydestä)<br />

on päätynyt Faulknerin pariskunnan tuoreeseen koosteeseen<br />

Power Verbs for Managers and Executives (2013).<br />

Sanapari ”miekka ja kynä” esiintyy Napoleonin yhteydessä<br />

Zederin kirjoituksen lisäksi vain satunnaisesti. Monografiassaan<br />

vuodelta 1806 pommerilainen Gustav von Schlabrendorf (1750–<br />

1824) kuvaili kenraalin aseistautuneen noilla kahdella välineellä<br />

hankkiutuessaan maailmanvaltiaaksi ja Ranskan kansakunnan<br />

hallitsijaksi. Englanniksikin käännetty kirja on voinut johtaa<br />

zederiläiseen aforistiikkaan. Irlantilainen liikemies James Roche<br />

(1770–1853) väitti – bisnesmiehen huolettomaan tyyliin – The<br />

Gentleman’s Magazinessa 1838, että roomalainen Qvintilianus (n.<br />

35–n. 100 jaa.) olisi muka puhunut Caesarista tasavahvasti ”miekkaa<br />

ja kynää” käyttelevänä taitoniekkana. Ei puhunut. Konjunktioon<br />

”miekka ja kynä” on kyllä vanhastaan turvauduttu vaihtelevissa<br />

yhteyksissä. Esimerkiksi turkkilais-mongolialaisen hallitsijan<br />

Timurin (n. 1320/1339–1405) ajatuksia esittelevää alkuperältään<br />

kyseenalaista nidettä 1784 arvioinut The English Review mainitsee,<br />

että tämä olisi luonnehtinut taitavaa ja kunnioitettua hallitsijaa<br />

”miekan ja kynän herraksi”. Tiedä häntä, mutta ainakin hampurilaissyntyinen<br />

runoilija Johann Rist (1607–1667) sommitteli ”saksalaisesta<br />

sankarikansasta” runoillessaan teräaseen ja kirjoitusvälineen<br />

yhdistetyksi voimatekijäksi.<br />

Napoleonia on vain yllättävänkin harvoin yhdistetty sananparteen<br />

miekasta ja kynästä. Harper’s Magazinen ensimmäinen päätoimittaja<br />

Henry J. Raymond (1820–1869) kyllä kirjoitti 1861 aiheesta<br />

esseen, jossa Napoleonin sanotaan kirjoittaneen ”aikakautensa<br />

käsitykset miekkansa kärjellä” ja osanneen laatia ”miekkansa<br />

sankarillisuutta vastanneita lauseita”. Brittiläinen lehtimies Walter<br />

Bagehot (1826–1877) puolestaan esitti The English Constitutionissaan<br />

(1867), että vallankumousaikoina on vain kahdenlaista valtaa.<br />

Napoleon oli hänestä osoittanut miekan mahdin coup d’état’llaan,<br />

kun taas vilkaisu vaikkapa Britannian parlamentin toisen kamarin<br />

eli ylähuoneen tai minkä tahansa säätyvaltiopäivät-tyyppisen<br />

597

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!