ajatuspajoista

Ajatuspajoista innovaatiokumppanuuksiin
monenkirjavia näkemyksiä. Niin ikään Zeder jätti täsmentämättä,
missä mielessä hän oli eri kannalla kuin Wilde, jonka esseessä on
lainattua aforistisempiakin jaksoja: ”On moraalitonta käyttää yksityisomaisuutta
lievittämään karmivia viheliäisyyksiä, jotka ovat
seu rausta yksityisomaisuuden vakauttamisesta.”
Zederin epätarkka sitaatti ja melko maltillinen käyttötapa eroavat
silti edukseen monista mahdollisista ja sittemmin myös todentuneista
hyödyntämisistä. 90-luvun itse- ja yhteisökehitysbuumin
myötä Wilden lausahdus pääsi moitteettomasti siteerattuna
uuteen tehokäyttöön kaikenkarvaisissa sitaattikokoelmissa
vailla asiayhteyksien ääriviivojakaan. Jos taas kontekstia rakenneltiin,
kuten Logsdonin ongelmanratkaisumanuaalissa Breaking
Through (1993), Wildesta tehtiin elämisteknologian konsulentti.
Napoleonia Zeder lainaa sanatarkemmin – viimeistä sanaa lukuun
ottamatta. Sitaatin asema tosin ei ole väkevämmin dokumentoitua
laatua, mutta ei se pelkkä kuulopuhekaan ole. Keisarin
lausumaksi kerrotun lauseen välitti maailmalle Fontanesin herttua
Jean-Pierre Louis eli runoilija-poliitikko Louis de Fontanes (1757–
1821) kuolemansa jälkeen julkaistuissa kirjoituksissaan. Hänen papereihinsa
sisältyy muistio 18. syyskuuta 1808 Saint-Cloud’n linnassa
käydystä keskustelusta herttuan ja keisarin välillä. Ratkaiseva
katkelma kuuluu näin: ”’Fontanes, tiedättekö, mitä ihmettelen
eniten koko maailmassa?’ [Napoleon kuulemma kysyy ja vastaa
itse:] ’Vallan kyvyttömyyttä organisoida mitään. Maailmassa
ei ole kuin kaksi mahtia, sapeli ja henki. Hengellä tarkoitan kansalaisyhteiskunnan
ja uskonnon instituutioita. Ennen pitkää sapeli
on aina kukistanut hengen.’”
Näin tarinan toistivat vielä aikakauslehti Revue des Deux Mondes
(1829–) 1830-luvulla ja sanomalehti L’illustration (1843–1944)
1848. Lainauksen esprit kääntyi 1800-luvun englanninkielisissä
viestimissä mindiksi. Alankomaalainen rauhanaktivisti Benjamin
de Jong van Beek en Donk (1881–1948) käytti 1900-luvun alkukymmenillä
vastinparia ”miekka ja idea”, kun hän kertoi erheellisesti
Napoleonin todenneen noin vasta St. Helenan vankeudessa.
Koutsauskäyttöön sanonta tuli viimeistään yhdysvaltalaisen
kinesiologin Albert V. Carronin (1941–2014) kirjassa Motivation
(1984). Teos on siitä kiintoisa tässä yhteydessä, että se jo nojaa Decin
motivaatioteorioihin. Sen jälkeen Napoleon-sitaatti on nähty
596